Mielen hyvinvointi ja mielenterveys – mikä on normaalia ja miten voit vahvistaa omaa mieltäsi?
Mielen hyvinvointi vaikuttaa siihen, miten jaksamme, tunnemme ja toimimme arjessa. Se ei ole pysyvä tila, vaan taito, jota voi vahvistaa. Kun mieli voi riittävän hyvin, on helpompi suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti, tunnistaa omat vahvuudet ja huolehtia itsestä sekä ihmissuhteista.
Tässä osiossa saat tietoa, vinkkejä ja tukea mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Mitä mielen hyvinvointi tarkoittaa?
Mielen hyvinvointi tarkoittaa kykyä tuntea iloa ja tyytyväisyyttä – mutta ei jatkuvaa onnellisuutta. Kaikki tunteet kuuluvat elämään, myös suru, viha ja pelko. Tärkeää on, että pystyy kohtaamaan ja käsittelemään vaikeita tunteita ja stressiä.
Vaikka mielenterveyden haasteita olisi, voi silti olla mielen hyvinvointia. Se näkyy esimerkiksi siinä, että pystyy toimimaan arjessa, tekemään päätöksiä ja pitämään huolta itsestään.
On normaalia, että mieliala vaihtelee päivän aikana. Se kuuluu elämään ja ei tarkoita, että jokin olisi vialla.
Mikä on normaalia mielialan vaihtelua?
On normaalia, että mieliala vaihtelee päivän aikana. Kiire, huono uni, riidat tai vaikka nälkä voivat vaikuttaa siihen, miltä tuntuu. Myös isot elämänmuutokset – kuten muutto tai ero – voivat herättää monenlaisia tunteita.
Nuoruudessa tunteet voivat vaihdella nopeasti ja voimakkaasti. Se kuuluu elämään ja ei tarkoita, että jokin olisi vialla.
Miten vahvistaa mielen hyvinvointia?
Puhu jollekin – ystävä, vanhempi, opettaja tai perhekeskuksen ammattilainen
Huolehdi kehostasi – uni, ravinto ja liikunta vaikuttavat mieleen
Tee asioita, joista nautit – musiikki, ulkoilu, pelit, piirtäminen
Ole itsellesi ystävällinen – sinä riität juuri sellaisena kuin olet
Muista kiittää itseäsi pienistäkin hyvinvointia tukevista teoista. Jotkut keinot auttavat heti, toiset vahvistavat mieltä pitkällä aikavälillä.
Hyvinvointia tukevat asiat
Suhteet läheisiin – tunne, että et ole yksin ja saat tukea
Ihmisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tuntea, ettei ole yksin, saa tarvittaessa tukea ja on hyväksytty omana itsenään. Kannattaa miettiä, ketkä ihmiset elämässä voivat tarjota tukea. Ihmissuhteita voi vahvistaa viettämällä aikaa läheisten kanssa ja osoittamalla, että he ovat tärkeitä ja heidän seurastaan nauttii, esimerkiksi tekemällä mukavia asioita yhdessä.
Liikunta – parantaa mielialaa ja vähentää stressiä
Säännöllinen ja kohtalainen liikunta edistää hyvinvointia monin tavoin, esimerkiksi parantamalla mielialaa ja vähentämällä stressiä. Erityisen hyödyllistä on, jos viikossa kykenee liikkumaan useita tunteja tavalla, joka nostaa sykettä. Myös reipas tunnin kävelylenkki viikossa voi esimerkiksi suojata masennukselta. Luonnossa liikkuminen ja liikunta muiden seurassa ovat hyviä vaihtoehtoja. Tärkeää on valita itselle mieluisa liikuntamuoto, jotta liikkumisesta tulee säännöllinen tapa. Arkiliikunta kuten portaiden käveleminen ja paikallaanolon tauottaminen jaloittelemalla tai venyttelemällä ovat myös hyödyllisiä keinoja lisätä liikettä.
Uni ja lepo – säännöllinen rytmi ja rauhoittuminen
Riittävä ja säännöllinen uni on tärkeää hyvinvoinnille. Useimmat nuoret tarvitsevat 8-9 tuntia unta yössä. Nukahtamista ja nukkumista voivat helpottaa esimerkiksi:
Pimeä, hiljainen ja riittävän viileä huone.
Säännöllinen unirytmi eli aina suunnilleen samaan aikaan nukkumaan ja herätys.
Pitkien päiväunien välttäminen.
Kofeiinin välttäminen iltaisin.
Ei kännykän selaamista ennen nukkumaanmenoa tai yöllä herätessä.
Jos uni ei tule, kannattaa nousta sängystä ja tehdä jotain rauhoittavaa kuten lukea kirjaa, kunnes olo alkaa tuntua uniselta.
Etenkin jos huomaa alkavansa uupua arjessa, kannattaa pyrkiä vähentämään kuormitusta ja kiirettä, huolehtia riittävästä levosta sekä suunnitella tekeminen oman jaksamisen mukaan. Säännölliseen rentoutumiseen kannattaa kokeilla erilaisia keinoja, esimerkiksi lukemista, musiikin kuuntelua, rentoutusharjoituksia tai tietoisen läsnäolon harjoittelua.
Merkitykselliset asiat– tee asioita, jotka tuovat iloa ja energiaa
Kun jaksaminen on vähissä, saatetaan joskus alkaa vähentää mukavien asioiden tekemistä. Se ei kuitenkaan pidemmän päälle kannata. Merkityksellisten ja mieluisten asioiden tekeminen antaa voimavaroja arkeen ja vahvistaa mielen hyvinvointia. Ensimmäisiä askeleita hyvinvoinnin lisäämiseen tai palauttamiseen voi olla muistella, mistä on aiemmin saanut iloa ja energiaa, ja palata tekemään näitä asioita edes jonkin verran.
Tunnetaidot– opi tunnistamaan ja käsittelemään tunteita
Tunteet kuuluvat elämään – lapsena, nuorena ja aikuisena. Nuorena tunteet voivat tuntua erityisen voimakkailta ja tulla nopeasti. Se on täysin normaalia. Tunteiden tunnistaminen, niistä puhuminen ja niiden hyväksyminen auttavat ymmärtämään sekä itseä että muita. Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa, ja vaikka ne voivat joskus tuntua ylivoimaisilta, ne menevät ohi. Kaikki tunteet ovat sallittuja – mutta kaikki käytös ei ole. Siksi tunteisiin kannattaa tutustua.
Ravitsemus – monipuolinen ja säännöllinen syöminen tukee jaksamista
Säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus auttaa jaksamaan arjessa ja harrastuksissa. Keskittymiskykysi paranee, kun saat riittävästi energiaa ruuasta ja juomasta. Syömäsi ravinto vaikuttaa suoraan jaksamiseesi, vireystilaasi ja liikuntasuorituksiisi.
Päihteet – niiden käyttö voi heikentää mielen hyvinvointia
Vaikka et itse käyttäisi päihteitä, niiden vaikutukset voivat näkyä omassa elämässä. Päihteitä käytetään joskus hauskanpidon tai vaikeiden tunteiden helpottamiseen, mutta niihin liittyy myös vakavia riskejä. Päihteet voivat aiheuttaa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja – sekä huolta itselle että läheisille.
Itsetunto – hyväksy itsesi ja vahvista omia vahvuuksiasi
Itsetunto tarkoittaa, että hyväksyt itsessäsi niin hyvät kuin heikoimmatkin puolet. Se on sisälläsi oleva tunne, että olet arvokas ja hyvä. Itsetunto kehittyy läpi elämän.
Mielenterveys ei ole pysyvä tila – se vaihtelee ja siihen voi vaikuttaa. Nuoruus on aikaa, jolloin mieli muuttuu nopeasti. On normaalia, että olo voi olla epävarma. Tunteiden kuunteleminen ja hyväksyminen ovat osa hyvää mielenterveyttä.
Hyvä mielenterveys tarkoittaa, että pystyy käsittelemään tunteitaan, pyytämään apua ja palautumaan vaikeista hetkistä.
Milloin kannattaa puhua omasta hyvinvoinnista?
Joskus voi olla vaikea tietää, milloin pitäisi hakea apua. Juttele jonkun kanssa, jos:
Olo on pitkään huono tai mieli matalalla
Ahdistus tai masennus rajoittaa elämää
Käytös aiheuttaa ongelmia esim. kaverisuhteissa
Olet huolissasi jaksamisesta tai et tiedä, pitäisikö hakea apua
Puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta se on tärkeä askel kohti parempaa oloa.
Milloin pitää hakea apua ammattilaiselta?
Ota yhteyttä ammattilaiseen, jos koet esimerkiksi:
Itsetuhoisia ajatuksia – jos mietit kuolemaa tai itsesi satuttamista, puhu heti jonkun kanssa. Akuutissa hätätilanteessa soita 112.
Viiltelyä – se voi olla merkki pahasta olosta. Älä jää yksin.
Pitkäaikaista alakuloa, ahdistusta tai toivottomuutta
Vaikeuksia arjessa – esim. koulunkäynti tai itsestä huolehtiminen ei onnistu.
Voimakkaita mielialan vaihteluita – esim. ylienergisyys, jota seuraa masennus.
Pelottavia tai outoja ajatuksia, joita ei saa pois mielestä.
Ahdistavien tilanteiden välttelyä – esim. sosiaaliset tilanteet.
Ajattelun hämärtymistä – esim. tunne, että kaikki on epätodellista.
Aistiharhoja – näkee, kuulee tai tuntee asioita, joita muut eivät.
Vainoharhaisuutta – ajatus, että muut haluavat pahaa.
Seksuaalista kiinnostusta alaikäisiin – ammattilainen voi auttaa käsittelemään turvallisesti.
Sosiaalista vetäytymistä – et halua olla tekemisissä muiden kanssa.
Keskittymisvaikeuksia ja sekavuutta, jotka haittaavat arkea.
Pitkäaikaisia unihäiriöitä – esim. jatkuvaa heräilyä tai väsymystä,
Apua on saatavilla
Joskus mieli voi tuntua niin raskaalta, että omat keinot eivät riitä. Silloin on tärkeää hakea apua. Se ei ole heikkoutta – se on rohkeutta.
Nuorisotyö vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä aloitteellisella ja aktiivisella työotteella kotkalaisten nuorten hyvinvoinnin ja onnellisen elämän edistämiseksi.
Nuorten Kohtaamispaikka luo mahdollisuuden erilaisiin toimintoihin, kuten toisten tapaamiseen, pelailun, keskustelun tai esimerkiksi kahvittelun merkeissä….
Nuorten tukilinjan tarkoituksena on tukea itsetuhoisuudesta, väkivallasta, mielenterveysongelmista tai muista vaikeista tilanteista kärsiviä nuoria, jotka…
Rannikkopajat ovat työvalmennuksen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Kotka-Hamina-Vironlahti-Pyhtää-Miehikkälä alueen alle 29-vuotiaille nuorille työ- ja…
Nuortennetti on nuorille suunnattu sivusto. Löydät täältä tietoa murrosiästä, seksuaalisuudesta, ihmissuhteista, kiusaamisesta ja mediataidoista. Lasten…
Kouvolan kaupungin NuortenTalot sijaitsevat eri kaupunginosissa. NuortenTaloissa järjestetään nuorilähtöistä toimintaa. NuortenTalot ovat pääsääntöisesti 12–17-vuotiaille, mutta…
