Menetys perheessä: vanhemman tai huoltajan kuolema ja sen vaikutukset

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Vanhemman menetys lapsen elämässä – suuri muutos ja syvä suru

Vanhemman kuolema on lapselle yksi elämän vaikeimmista kokemuksista. Menetys voi herättää pelkoa, epävarmuutta ja yksinäisyyden tunteita, jotka voivat vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen monin tavoin.

Lapsi saattaa kokea, ettei enää ole turvassa tai että elämän perusta on järkkynyt. Suru voi ilmetä erilaisina käyttäytymisen muutoksina, kuten vetäytymisenä, levottomuutena tai tunnekuohuina.

On tärkeää huomioida, että läheskään aina lapsen surureaktiot eivät ole sanallisia tai näy suoraan ulospäin. Silti jokainen tapa surra on oikea, eikä lapsen suremisen tapaa saisi määritellä ulkopuolelta.

Perheen arki muuttuu pysyvästi

Myös perheen muu arki muuttuu pysyvästi, kun läheinen aikuinen ei enää ole mukana tukemassa ja huolehtimassa. Lapsi ja muut perheenjäsenet joutuvat sopeutumaan uuteen tilanteeseen, jossa tuki ja turva pitää löytää uudelleen. On tärkeää antaa lapselle tilaa ilmaista tunteitaan ja varmistaa, että hän kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Miten voitte perheenä tukea toisianne surun keskellä?

Surun käsittely perheessä vaatii avointa vuorovaikutusta ja yhteisiä hetkiä, joissa jokainen voi ilmaista tunteitaan. On erityisen tärkeää antaa lapselle mahdollisuus surra haluamallaan tavalla ja kunnioittaa hänen toiveitaan siitä, kenelle hän haluaa puhua surustaan. Jokainen lapsi kokee surun yksilöllisesti, ja hänellä tulee olla vapaus löytää itselleen sopivat keinot käsitellä menetyksensä.

Kuitenkin, mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä riippuvaisempi hänen kykynsä käsitellä surua on aikuisista lapsen ympärillä. Vanhempien tai läheisten aikuisten rooli korostuu, kun he pyrkivät tukemaan lapsia samalla kun itsekin käsittelevät omaa suruaan. Yhteinen surutyö voi vahvistaa perheen jäsenten välistä sidettä ja auttaa löytämään uusia tapoja olla läsnä toisilleen.

Vanhempien on tärkeää kertoa läheisen kuolemasta tai sairastumisesta myös lapsen ja nuoren päiväkotiin, kouluun ja vapaa-ajan harrastuksiin. Näin lapsen kasvuympäristöjen aikuiset voivat ottaa perheen muuttuneen elämäntilanteen huomioon ja tarjota tukea arjessa.

On myös tärkeää muistaa, että apua on saatavilla. Ammattilaiset, kuten terapeutit, koulukuraattorit ja järjestöjen tarjoaman matalan kynnyksen tuki, voivat tarjota perheelle työkaluja surun käsittelyyn ja tukea arjen haasteissa. Myös vertaistuki voi olla merkityksellistä. Apu auttaa perhettä löytämään keinoja jatkaa elämää eteenpäin menetyksestä huolimatta.

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Alla olevasta palveluhausta voit löytää tukea suruun ja kuoleman käsittelyyn:Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

• Käpy Lapsikuolemaperheet
  Voit löytää tukea ja apua surun keskelle
• Seurakunnan diakoniatyö
  Sinun tai lapsesi ei tarvitse kuulua kirkkoon, että voitte saada tukea surun keskellä.
• MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry: Kriisipuhelin (MIELI ry): 09 2525 0111 (24/7)

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

• Koulu- ja opiskeluhuollon kuraattori ja psykologi – sisarusten tukena
  Ole yhteydessä lapsesi koulun kuraattoriin. Hän voi tukea muita lapsiasi heidän surussaan.
• Varhaisen tuen perhetyö
  Tukea perheellenne teidän arjessa surun ja menetyksen keskellä, kun perheessänne on alle 8-vuotiaita lapsia.
• Perheneuvola
  Kun perheessänne on alle 13-vuotias lapsi, voit aikuisenakin saada tukea perheneuvola

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500

Nuorten Matalasta voit saada myös neuvontaa, vaikka nuori itse ei haluaisi palveluun

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.