Siirry sisältöön

sesta.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Sairastuminen koskettaa koko perhettä

Vakava sairastuminen toimii ajatusten vedenjakajana, on aika ”ennen” ja ”nyt”. Tulevaisuus voi tuntua pelottavalta tai ahdistavalta – joskus voi olla vaikea suunnitella asioita eteenpäin. Eri perheenjäsenten kokemukset tilanteessa ovat yksilöllisiä, oman elämäntilanteen ja kehitysvaiheen mukaan värittyneitä. Muut samanaikaiset elämänkriisit voivat vaikeuttaa sopeutumista muuttuneeseen tilanteeseen.

Arki muuttuu monella tavalla

Riippuen siitä, onko kysymys sairaudesta, jonka hoitokäynnit tai aikataulutus vaikuttaa koko perheen arjen rytmiin (esimerkiksi syöpäsairaus), vai joutuuko esimerkiksi joku perheenjäsen huolehtimaan sairastuneesta tai vammautuneesta perheenjäsenestä osa- tai kokoaikaisesti.

Tilanteella on myös taloudellisia vaikutuksia, aikuisen vakava sairastuminen voi johtaa työkyvyn tai ansionmenetyksiin, tai sairaudesta johtuvien lisäkustannuksien ja erityistarpeiden vuoksi. Myös roolit muuttuvat usein sairastumisen myötä – kuka hoitaa, kuka huolehtii?

Sairastuminen vaikuttaa myös monin tavoin psyykkiseen jaksamiseen ja herättää monenlaisia tunteita. On surua, huolta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Lapset voivat reagoida poikkeavasti ja tarvita tavallista enemmän tukea ja huolenpitoa.

Parisuhde voi kuormittua uusien vaatimusten edessä. Voi myös tulla vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parisuhteen vahvistumista yhteisen koettelemuksen myötä.

Verkosto, läheiset ja ystävät

Verkoston, läheisten ja ystävien merkitys korostuu vakavan sairastumisen yhteydessä. Tarvitaan paljon läsnäoloa, turvallisuudentunteen vahvistamista ja puhumista mieltä painavista asioista.

Oman lähiverkoston lisäksi tukea voi saada esimerkiksi potilasjärjestöista tai tukiryhmistä. Jos omat voimavarat uhkaavat vähentyä tai herää vakava huoli jonkun perheenjäsenen tai koko perheen jaksamisesta uuden tilanteen edessä, tarjolla on monenlaista ammatillista tukea ja palveluita.

Kriisitilanteissa voi kääntyä työterveyshuollon, sosiaali- ja kriisipäivystyksen, päivystävän puhelimen tai terveydenhuollon päivystyksen puoleen. Kun lähtee rohkeasti hakemaan apua, ammattilaiset ohjaavat oikeimman avun piiriin.

Toivon ja jaksamisen ylläpito on tärkeää

Omia ja muiden perheenjäsenten voimavaroja havainnoimalla voi tarvittavan avun kohdentaa oikea-aikaisesti. Tärkeää on myös löytää arjessa pieniä merkityksellisiä asioita ja iloja, jotka antavat toivoa tulevaisuuteen ja luovat ja vahvistavat perheen sisäistä voimavaraa ja jaksavuutta.

Surullisimmillaan tilanne voi johtaa sairastuneen menehtymiseen ja luopumisprosessi voi olla äärimmäisen raskas. Vakavan sairastumisen jälkeen toipumisvaihe voi olla myös voimia vievä vaihe ja voi vaatia uudenlaisen arjen rakentamista.


Lue lisää


Tukea ja apua

piirretty saukon kuva

Hätätilanteessa soita 112

Kriisitilanteissa akuuttia kriisiapua, ohjausta ja neuvontaa saat:

Kymenlaakson hyvinvointialue, Ratamokeskus Kouvola p. 040 053 3595 ja Kymenlaakson keskussairaala Kotka p. 040 509 5111

Omahoito-ohjelmat

Mielenterveystalon sivuilta löydät maksuttomia omahoito-ohjelmia. Voit tehdä niitä anonyymisti verkossa silloin, kun sinulle sopii:

Palvelut

Etsi alla olevasta palveluhausta apua ja tukea tilanteeseesi:


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.