Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Monelle pienen lapsen vanhemmalle perhevapaan jälkeinen aika tuo merkittävän muutoksen elämään. Työelämään palaaminen perhevapaan jälkeen voi herättää monenlaisia tunteita: innostuksesta ja ilosta epävarmuuteen ja huoleen jaksamisesta. Arki täytyy rakentaa uudelleen niin, että työ ja perhe saavat molemmat niille kuuluvaa aikaa. Tätä siirtymää helpottamaan on saatavilla erilaisia tukimuotoja, joilla työ- ja perhe-elämä saadaan sovitettua yhteen.
Suomalainen perhevapaajärjestelmä tukee vanhempia eri elämäntilanteissa. Esimerkiksi raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaat tarjoavat mahdollisuuksia hoitaa lasta tai vastaavat muihin perheen tarpeisiin. Omaishoitovapaa ja poissaolot pakottavista perhesyistä tuovat joustavuutta arkeen.
Perhevapaan jälkeinen arki on usein intensiivistä. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Riittävä uni, liikunta ja rentoutumisaika auttavat vanhempaa ylläpitämään tasapainoa työn ja perhe-elämän välillä. Myös vertaistuki ja keskustelut muiden vanhempien kanssa voivat tarjota tukea ja auttaa käsittelemään uusia tunteita ja haasteita.
MLL:n Kaakkois-Suomen piiri järjestää etäyhteydellä Vanhempana työelämään -ryhmiä. Vertaisryhmässä valmistaudutaan työelämään paluuseen pikkulapsen vanhempana. Ryhmässä pohditaan lapsiperheen elämää eri näkökulmista tukien perhettä uudenlaiseen arkeen valmistautumisessa. Ryhmässä suuntaudutaan työhön paluuseen sekä perheen ja työn yhteensovittamiseen.
Mielenterveystalon sivuilta löydät maksuttomia omahoito-ohjelmia. Voit tehdä niitä anonyymisti verkossa silloin, kun sinulle sopii:
Tervetuloa työhön paluun omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi
Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola, varhaisen tuen perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola, MLL Kaakkois-Suomen piiri.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Hakuehdoilla löytyi 235 tulosta
Surunauhan vapaaehtoisen vertaistukihenkilön kanssa voi ensin jutella puhelimessa ja sitten halutessaan tavata vaikka yhteisen kävelylenkin…
Läheisten luuriLäheisten luuri 02 251 9207 päivystää tiistaisin klo 9-15. Läheisten Luuri on tarkoitettu Sinulle…
TukipuhelinSyömishäiriöliiton tukipuhelin numerossa 02 251 9207 päivystää ma klo 12-15, ke klo 15-17, to klo…
Turvakotiin voit hakeutua, kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun tai pelon takia turvatonta. Turvakoti on…
Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille aikuisille ja lapsille sukupuolesta riippumatta. Alaikäiset lapset…
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä…
Tavoitat puhelinsoitolla vertaisen, jolla on pitkä kokemus pärjäämisestä uniapnean kanssa. Puhelut ovat luottamuksellisia eikä soittajista…
Osallistu MiBin järjestämiin äitien vapaamuotoisiin vertaistapaamisiin, eli mingleihin. Minglet voivat olla esim. leikkipuistotreffejä, kahvilatapaamisia tai…
Osallistu MiBin paikallisiin ja valtakunnallisiin Facebook-ryhmiin. MiBin someryhmät lisäävät uran ja perheen yhdistävien äitien matalan…
Vakauttava tietotaitoryhmä (etäryhmä) on tarkoitettu seksuaaliväkivaltatrauman nuoruudessaan tai aikuisuudessaan kokeneille, täysi-ikäisille asiakkaille, joiden kokemuksesta on…
Ajanvarauschatissa voit keskustella mistä tahansa vanhemmuuden aiheesta luottamuksellisesti ja nimettömästi itsellesi sopivana ajankohtana. Kanssasi keskustelee…
Chatissa voit puhua mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Kanssasi keskustelee MLL:n kouluttama päivystäjä. Chat on…