Tahtoikä

Tahtoikä tai uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe, jossa lapsi harjoittelee itsenäisyyttä ja omia rajojaan. Vaikka uhma voi tuntua haastavalta, se kertoo lapsen kasvusta. Voit tukea lasta pysymällä rauhallisena, asettamalla selkeitä rajoja ja tarjoamalla turvaa – yhdessä selvitään.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Tahtoikä arjessa

”Ei! Minä itse! En tahdo!” Kuulostaako tutulta? Mielenilmaukset saattavat toistua kotona päivittäin useita kertoja. Lapsi haluaa saada tahtonsa läpi eri tilanteissa ja kiukkukohtaukset lisääntyvät. Arkiset tilanteet, kuten ruokailut, pukemiset ja nukkumaanmeno ovat yhtäkkiä muuttuneet haastavimmiksi. Aiemmin monipuolisesti ja hyvällä ruokahalulla syönyt taapero alkaakin työntää ruokalautasta pois ja kieltäytyy syömästä tuttuja ruokia.  Onneksi olkoon, lapsellanne on alkanut uusi tärkeä kehitysvaihe!  

Video: Lapsen raivarit

Tahtoikä tai uhmaikä ilmenee yksilöllisesti. Ilmenemiseen vaikuttavat muun muassa lapsen temperamentti ja kielellinen kehitys. Usein 2-4-vuotiaalla uhmaikä esiintyy aaltomaisesti. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi lapsen väsymys.   

Tahtoikä kestää noin 4-6 -ikävuoteen saakka.  Esikouluikäisenä lapsi tuntee usein olevansa samaan aikaan pieni sekä suuri. Tämä kehitysvaihe ilmenee arjessa ”pikkumurrosikänä”.   

Kun kiukuttaa: tunnetaitojen tukeminen 

Tunnetaitoja ovat tunteiden nimeäminen, tunnistaminen, ilmaiseminen, voimakkuuden sääteleminen, tunteen takana olevan tarpeen ymmärtäminen ja tilanteen ratkaiseminen niin että tarve tyydyttyy. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän on aikuisen vastuulla auttaa tunnesäätelyssä.  Harjoittelemalla tunnesäätelyä yhdessä, lapsen sietokyky erilaisissa pettymystä tuottavissa tilanteissa harjaantuu.  Sietokyky tarkoittaa lapsen kykyä kestää ja säädellä vaikeita tunteita ja tilanteita ilman että ne ylittävät hänen voimavaransa.

Video: Pettymyksen sietokyky lapsella

Tunnetaitojen oppiminen tukee lapsen itsetuntoa ja lapsen pärjäämistä vuorovaikutussuhteissa. Tunnetaidot tukevat lapsen psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Ne auttavat lasta pärjäämään päiväkodissa ja koulussa.  

Kiukun hetkellä

• Mene luo 
• Pysähdy tunteen äärelle 
• Älä kiirehdi poistamaan tunnetta 
• Jaa tunne: ole lapsen vierellä ja sano ääneen 
• Siedä myös omat tunteet esimerkiksi hengittämällä syvempään pari kertaa tai juo lasi vettä 

Miten sinun kannattaa toimia tahtoikäisen kanssa?

Arjessa kannattaa kiinnittää huomiota lapsen perustarpeisiin. Niitä ovat uni, ravinto, leikki ja suoja. Yhteiset leikkihetket aikuisen kanssa ovat arjessa tärkeitä. Uhmaikäinen uhmaa eniten läheisimmissä ihmissuhteissa, joissa tuntee olonsa turvalliseksi.  

On tärkeää kertoa lapselle selkeästi, mitä häneltä odotat. ​ Ohjeistus “Käyttäydy kunnolla!” ei yleensä tuota toivottua lopputulosta. Sen sijaan kehotus “Tule istumaan viereeni” kertoo lapselle, miten haluat hänen toimivan.  

Video: Lapsen negatiivinen huomionhaku

Muista nämä: 

• Lapsi harjoittelee tärkeitä taitoja yhdessä vanhemman kanssa ja oppii löytämään keinoja hankaliin tilanteisiin.  
• Lapselle tulee turvallinen olo, kun vanhempi asettaa rajat.  
• Johdonmukaiset kodin säännöt, rutiinit ja ennakointi arjessa tukevat lapsen kanssa toimimista.  
• On tärkeää kannustaa, kehua ja kiittää lasta aina, kun tulee tilaisuus. 

Rangaistukset tahtoikäisen lapsen kanssa

Tahtoiässä oleva lapsi ei vielä osaa säädellä tunteitaan tai toimintaansa samalla tavalla kuin vanhempi toivoisi. Rangaistukset eivät opeta lapselle toivottua käyttäytymistä, vaan voivat lisätä turvattomuutta ja hämmennystä. Sen sijaan lapsi tarvitsee johdonmukaisia rajoja, rauhallista ohjausta ja ymmärrystä siitä, mikä käytös on sallittua ja miksi. Kun vanhempi pysyy rauhallisena ja toimii johdonmukaisesti, lapsi oppii vähitellen säätelemään omaa toimintaansa ja ymmärtämään rajojen merkityksen. Yhdessä lapsen kanssa voidaan pohtia miten tilanteessa voisi toimia.

Video: Rangaistukset lapselle

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Vertaistuki voi olla merkittävää arjessa. Tutustu perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaa ja tule mukaan. Löydät kohtaamispaikkatoiminnan tapahtumakalenterin alla olevasta linkistä.

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola, varhaisen tuen perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola, varhaiskasvatus.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:​

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000​
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.