Aikuisen tunnesäätely

Tiesitkö, että sinun tunnesäätelysi vaikuttaa lapsesi kykyyn selvitä vaikeiden tunteiden kanssa? Tunnesäätelystä ja sen oppimisen tärkeydestä puhutaan paljon lasten kohdalla, mutta nyt tarjoamme sinulle keinoja omien tunteidesi säätelyyn ja vaikeista hetkistä selviytymiseen.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Mitä on vanhemman vastuu

”Maanantaiaamu ja kiire töihin. Toinen kurahanska on taas hukassa. Ärsytys sen kuin lisääntyy. Lapsikin itkee ja huutaa eikä suostu pukemaan. Voisiko se edes tämän kerran tehdä niin kuin pyydän?” 

On hyvin ymmärrettävää, että joskus tunteet kuohahtavat ja ajattelet ikäviäkin asioita lapsestasi. Toisaalta saatat olla pettynyt myös itseesi ja omaan toimintaasi.  

Auttaisiko sinua tieto siitä, että lapsesi hankalan käytöksen taustalla voi olla esimerkiksi lapsen: 

• kehitysvaihe,  
• tapa pyytää apua vaikean tunteen säätelyssä,
• tapa hakea yhteyttä ja hoivaa vanhemmalta tai  
• reaktio puutteisiin perustarpeissa (uni, ravinto, liikunta, turva…)

Vuorovaikutustilanteissa kummankin osapuolen käyttäytymisellä on vaikutusta toiseen. Lapsen ja aikuisen välillä vastuu tilanteen kulusta on kuitenkin aina enemmän vanhemmalla. Sinulla vanhempana on lasta paremmat tunteidensäätelykeinot, ja on kyse vain siitä, miten saat ne käyttöön vaikeassakin tilanteessa!   

Mitä tunne säätely on?

Tunnesäätely tarkoittaa kykyä tunnistaa, ilmaista ja hallita omia tunteita. Sen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät. Perimä muovaa temperamenttia, joka vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti ja nopeasti tunteet heräävät. Tunnesäätelyn perusta rakentuu varhaisissa vuorovaikutussuhteissa, mutta myös myöhemmät ihmissuhteet muokkaavat sitä elämän varrella. Lisäksi tilannekohtaiset tekijät, kuten väsymys tai stressi, voivat hetkellisesti heikentää tunteiden säätelykykyä – varmasti moni tunnistaa, kuinka tunteiden hallinta on vaikeampaa huonosti nukutun yön jälkeen.

Tunteiden säätelykeinot – miten ja miksi?

Olet ehkä kuullut sanonnan, että kaikki tunteet ovat sallittuja – ja se pitää paikkansa. Tavoitteena ei ole estää tai poistaa tunteita, vaan oppia säätelemään niiden voimakkuutta ja löytämään keinoja niiden käsittelemiseksi. Tunteet kertovat meille tärkeistä tarpeista, joita on hyvä pysähtyä kuulemaan. Tunnesäätelyä voi harjoitella monin tavoin, sekä ennakoivasti että haastavissa hetkissä. Vanhemmalle tämä taito on erityisen tärkeä, sillä hän toimii lapsen aputunnesäätelijänä – turvallisena aikuisena, joka auttaa lasta ymmärtämään ja käsittelemään tunteitaan. Tunnesäätelykeinoja voi verrata vuotavaan kattoon: yksittäisiin vuotoihin voi käyttää ämpäreitä, mutta jos vuoto on jatkuvaa, ämpärit eivät riitä. Katon paikkaaminen – eli arjen tasapainottaminen – vähentää vuotoja ja tekee ämpäreistäkin tehokkaampia. Siksi keskitymme ensin perustan vahvistamiseen ja vasta sen jälkeen yksittäisiin säätelykeinoihin.

Palauttavat hetket arjen keskellä

Arjen kiireessä oma palautuminen voi helposti jäädä taka-alalle, vaikka se on tärkeä osa tunnesäätelyä. Esimerkiksi huonosti nukuttu yö tai kiireinen aamu ilman aamupalaa voivat heikentää kykyä kohdata haastavia tilanteita. Vanhemman on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat auttavat palautumaan ja tuovat tasapainoa arkeen. Tunnesäätelykeinoja on monenlaisia – fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia – ja niitä voi valita tilanteen mukaan. Esimerkiksi henkisesti kuormittavaan päivään voi tuoda helpotusta rauhallinen kävely, musiikki tai keskustelu ystävän kanssa. Tärkeää on löytää itselle sopivat keinot. Myös ajatuksilla on suuri merkitys: ne muokkaavat tapaamme tulkita tilanteita ja vaikuttavat tunteisiimme. Kaikki ajatukset eivät kuitenkaan ole hyödyllisiä – joskus ne voivat jopa lisätä kuormitusta. Siksi on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia ajatuksia: auttavatko ne vai hankaloittavatko ne tilannetta? Vaikka ajatusten muuttaminen ei muuta itse tilannetta, se voi parantaa omaa regointikykyä ja auttaa toimimaan rakentavammin.

Tunteiden säätelykeinot luokitellaan fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin keinoihin

Jos koet kuormitusta jollakin elämän osa-alueella, voit valita tasapainottavan säätelykeinon samalta tai eri osa-alueelta.  Esimerkiksi fyysisesti kuormittavan työpäivän jälkeen salilla käyminen ei välttämättä palauta parhaiten, mutta esimerkiksi musiikin kuunteleminen tai hieronta voi toimia loistavasti.  

Keinot ovat yksilöllisiä, eivätkä kaikki keinot toimi välttämättä sinun kohdallasi. Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä keinoista, joita voit kokeilla. Löydätkö niistä itsellesi sopivia keinoja vai keksitkö joitakin muita? 

Tunnesäätelyn harjoittelu vanhempana ei välttämättä ole helppo asia, ja joissain lukijoissa tämänkin tekstin lukeminen saattaa herättää toivon sijaan huolta. Muista, ettei pohdintojen kanssa tarvitse jäädä yksin, vaan voit olla yhteydessä esimerkiksi lapsiperheiden palveluihin, kuten perheneuvolaan, saadaksesi tukea.

Ajatukset apuna tunnesäätelyssä

Ehkä huomasitkin, että edellisessä taulukossa mainittiin auttavat ajatukset keinona säädellä tunteita. Ajatuksillamme on suuri vaikutus tunteisiimme ja toimintaamme. Ne muokkaavat tapaamme tulkita tilanteita, vaikka eivät aina vastaa todellisuutta – ne heijastavat omaa kokemustamme. Siksi on hyödyllistä pysähtyä tarkastelemaan omia ajatuksia kriittisesti: auttaako tämä ajatus minua vai vaikeuttaako se tilannetta? Sisäisen puheen muuttaminen ei muuta itse tilannetta, mutta se voi parantaa tunnesäätelyä ja auttaa toimimaan rakentavammin. Esimerkiksi vanhemman ajatus “Miksi se on taas noin hankala?” voi lisätä turhautumista ja heikentää yhteyttä lapseen. Sen sijaan ajatus “Onkohan lapseni väsynyt tai kuormittunut?” voi lisätä empatiaa ja vahvistaa vuorovaikutusta. Asenne, jolla vanhempi tulee tilanteeseen, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten tilanne etenee – ja juuri siksi tämä keino kannattaa ottaa käyttöön.

Lue lisää

Kirjavinkkejä 

• Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston: Fanni ja Miu –tunnetaitosarja
•  Riikka Riihonen ja Minna Koskinen: Kuinka kiukku kesytetään? 
• Leea Mattila, Janna Manninen ja Janna Rantala: Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä

Tukea ja apua

Palvelut

Kun kaipaat lisää apua arkeesi tai keskustelutukea tilanteeseesi, etsi alla olevasta palveluhausta:

Varhaisen tuen perhetyö:
Kun lapsesi on 0–8 -vuotias, voitte löytää tukea ja keinoja arkeen valmentavasta varhaisen tuen perhetyöstä.

Perheneuvola:
Perheneuvolasta voit saada tukea parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja muihin kysymyksiin haastavassa elämäntilanteessa, kun sinulla on alle 13-vuotias lapsi tai odotat lasta.

Lapsiperheiden kotipalvelu:
Lapsiperheiden kotipalvelusta voit saada tukea kotiin. Soita Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakasneuvontaan

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

Vanhempainpuhelin ja Chat- MLL

Perhepulma- Väestöliitto

MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry:n

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

Vanhemmuuden tuen palvelut, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri 

Nuorten Matalasta voit saada neuvontaa, vaikka nuoresi ei halua itse palveluun. Kysy sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta.

• Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500
• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:
  Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.