Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Synnyttäneen vanhemman mielialan vaihtelut ja baby blues
Vastasynnyttäneistä vanhemmista jopa 80 prosenttia kokee voimakkaita mielialan muutoksia. Tällaista synnytyksen jälkeen esiintyvää alakuloisuutta ja mielialojen vaihtelua kutsutaan baby bluesiksi. Asiat itkettävät ja ärsyttävät herkästi. Voi olla vaikeuksia syödä tai nukkua. Mielialan vaihteluihin vaikuttavat usein synnyttäneen vanhemman hormonitoiminnan muutokset, väsymys ja jännityksen purkautuminen.
Baby blues menee ohi muutamassa päivässä tai viikossa
Vanhemmaksi tuleminen on valtava muutos elämässä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat mielialaasi. Omat lapsuuden hoivakokemuksesi voivat nousta mieleen. Jos lapsuudessasi on ollut ongelmia, riski masennukselle kasvaa.
Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, josta paranee
Jos synnyttäneen vanhemman alavireinen ja itkuinen olotila jatkuu viikkoja, voi olla kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Hän voi olla itkuinen, pelokas, epävarma, ylihuolehtiva, ärtynyt tai ahdistunut. Hänen voi olla vaikea kokea iloa ja muistaa hyviä asioita. Tällaisessa tilanteessa läheiset ovat hyvin tärkeitä, sillä synnyttänyt vanhempi ei välttämättä itse ymmärrä tarvitsevansa apua. Erityisesti puolison tai kumppanin rooli on tärkeä.
On tärkeä tietää, että synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, josta paranee. Yleisimmin synnytysmasennuksen hoitona on keskusteluapu.
Kumppanin mielialan vaihtelut
Myös vauvan toisen huoltajan tunteet voivat olla pinnassa, kun vauva on syntynyt. Miesoletetulla testosteronit vähenevät ja oksitosiini lisääntyy, mikä saa hänet suojelevammaksi perhettään kohtaan. Sinulla on voinut olla lapsuudessa ongelmia, jotka aktivoituvat vanhemmaksi tulon myötä. Ne voivat vaikuttaa mielialaasi.
Usein lapsen toisen huoltajan tehtävänä on olla synnyttäneen vanhemman tukena. Jos toinen heistä on masentunut, on toisella on huoli puolisosta ja perhe hoidettavana. Kumppani saattaa kantaa vastuuta perheen toimeentulosta ja voi olla opiskelut tai työt hoidettavana. Kun synnyttänyt vanhempi paranee synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, on toisella huoltajalla riski sairastua itse masennukseen. Kumppanin masennus jää usein huomaamatta. Myös kumppanin mielialan muutoksista on tärkeä puhua esimerkiksi omassa neuvolassa, lääkärissä, opiskelijahuollossa, työterveydessä tai mielenterveyspalveluissa.
Mikäli herää huoli omasta tai kumppanin mielialan muutoksista, on tärkeää hakea apua.
Lue lisää
Tukea ja apua
Omahoito-ohjelma
Tutustu raskaus- ja vauva-ajan mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmaan Mielenterveystalon sivustolla. Paras vaihe ohjelmalle on silloin, kun huoli ja ahdistus ei ole suurta. Omahoito-ohjelma auttaa sinua ymmärtämään omia tunteita ja ajatuksia paremmin.
Palvelu
Hätätilanteessa soita 112.
Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola, varhaisen tuen perhetyö, vauvaperheohjaus Pulmu.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
- Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000
- Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Palvelut
Hakuehdoilla löytyi 107 tulosta
Ajanvarauschatissa voit keskustella mistä tahansa vanhemmuuden aiheesta luottamuksellisesti ja nimettömästi itsellesi sopivana ajankohtana. Kanssasi keskustelee…
Chatissa voit puhua mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Kanssasi keskustelee MLL:n kouluttama päivystäjä. Chat on…
Voit kirjoittaa nettikirjeen mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta nimettömästi ja luottamuksellisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa….
Vanhempainpuhelimessa voit puhua mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Kanssasi keskustelee MLL:n kouluttama päivystäjä. Kaikki yhteydenotot…
Varhaisen tuen perhetyö on lyhytkestoinen ja ennaltaehkäisevä perhetyön palvelu kaikille lapsiperheille, joissa on 0–8-vuotias lapsi….
Lapsen tarvitsema tuki on osa lapsen varhaiskasvatusta. Tuki toteutuu lapsen omassa varhaiskasvatuspaikassa osana arjen toimintaa.Lapsen…
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakaspalvelussa voit hoitaa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen liittyvää asiointia.Asiointipalvelusta saat tietoavarhaiskasvatuspaikoistaesiopetuspaikoistaasiakasmaksusta ja sen…
Vuorohoito on tarkoitettu niille lapsille, jotka vanhempien työstä tai opiskelusta johtuen tarvitsevat varhaiskasvatustaaamuisin ennen kello…
Osassa Kouvolan varhaiskasvatusyksiköitä järjestetään vuorohoitoa. Vuorohoito on päivähoitoa ennen ja jälkeen normaalin päivähoitoajan.Lapsi, joka vanhempien…
Lapsi, joka vanhempien työn tai opiskelun takia tarvitsee varhaiskasvatusta iltaisin, öisin ja/tai viikonloppuisin, voi saada…
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hänen hyvinvointiaan. Jokaiselle lapselle…
Virolahden varhaiskasvatus palvelee alueen lapsiperheitä.