Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Leikki-ikäisen lapsen suun terveys
Hyvä suun terveys on osa lapsen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Lapsena opitut suun terveyttä tukevat tavat ja rutiinit luovat vahvan pohjan koko elämänmittaiselle suun hyvinvoinnille. Vanhemman oma tapa huolehtia hampaistaan ja syödä terveellisesti on tärkeä esimerkki, jonka kautta lapsi oppii pitämään huolta omasta suun terveydestään. Vanhemmilla on tärkeä tehtävä ohjata, kannustaa ja tukea lasta suun terveyttä tukevien rutiinien oppimisessa.
Video: Alle kouluikäisen suunterveys
Lapsen hampaat: reikiintyminen ja ientulehdus
Karies on syljen välityksellä tarttuva infektiosairaus. Se voi tarttua lapsen suuhun, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat. Kariesta aiheuttava bakteeritartunta tulee yleensä vanhemmalta lapselle. Jos lapsen hampaita ei puhdisteta säännöllisesti, voivat nämä kariesbakteerit muodostaa hampaan pinnalle haitallista bakteeripeitettä eli plakkia. Erityisesti sokeria sisältävä ruoka ja juoma ruokkii bakteereja. Kariesbakteerit tuottavat happoja, jotka heikentävät hampaan pintaa liuottamalla siitä mineraaleja. Jos tätä prosessia ei pysäytetä, hampaaseen syntyy reikä.
Hampaan pinnassa olevat alkavat vauriot on vielä mahdollista saada pysähtymään huolehtimalla hampaiden hyvästä puhdistamisesta sekä säännöllisistä ruokailutottumuksia. Jos vaurio etenee liian pitkälle, se voi vaatia paikkaushoitoa.
Hampaan pinnalle kerääntynyt plakki voi reikiintymisen lisäksi aiheuttaa myös ientulehdusta. Tulehtunut ien on turvonnut, punertava ja se voi harjatessa vuotaa verta. Myös lapsille voi tulla ientulehdusta, mikäli hampaiden puhdistus on ollut epäsäännöllistä tai puutteellista. Ientulehdus saadaan kuitenkin helposti kuriin kiinnittämällä huomiota hampaiden huolelliseen puhdistamiseen.
Lapsen hampaiden hoito
Lapsen säännöllinen ja huolellinen hampaiden hoito aloitetaan jo vauvaiässä. Tärkeää on totuttaa lasta hampaiden harjaamiseen ensimmäisten hampaiden puhjetessa.
Suun ja hampaiden hoidon kulmakivet:
- Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla.
- Kymenlaakson alueella vesijohtoveden fluoridipitoisuus on korkea ja siksi alueellamme on oma ohje fluoritahnan käytöstä.
- Fluoritahnan käyttö aloitetaan, kun lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat. Alle kouluikäisillä tulee hammasfluoroosin ehkäisemiseksi noudattaa huolellisuutta ja valvontaa tahnan ja muiden fluorivalmisteiden käytössä.
- Jos vesijohtoveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mutta alle 1,5 mg/l (yleinen Kymenlaakson alueella), alle 6-vuotiaille suositellaan 2 x päivässä tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm.
- Jos 500 ppm tahnaa ei ole saatavilla, alle 3-vuotiaille on suositeltavaa annostella kerran päivässä riisiryynin kokoinen pieni määrä fluorihammastahnaa, jossa fluoridipitoisuus on 1 000 ppm. Suu pitäisi osata huuhtoa kevyesti vedellä. Hampaat harjataan vedellä kerran päivässä.
- 3–5-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä riisiryynin kokoinen pieni määrä fluorihammastahnaa, jossa fluoridipitoisuus on 1 000 ppm.
- 5-6-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä herneen kokoinen määrä hammastahnaa, jossa fluoridipitoisuus on 1 000 ppm.
- Lapselle valitaan oikean kokoinen hammasharja, joita löytyy kaupoista iän mukaan jaoteltuna.
- Sähköhammasharja on tavallista hammasharjaa tehokkaampi puhdistusväline. Sähköhammasharjaa kuljetetaan rauhassa hampaiden pinnoilla niin, että kaikki hampaiden pinnat käydään järjestelmällisesti läpi. Sähköhammasharjalla ei tehdä edestakaista harjausliikettä, kuten tavallisella hammasharjalla.
- Vanhemman kannattaa harjata lapsen hampaat vähintään 6-vuotiaaksi asti ja valvoa hampaiden pesun toteutumista sekä pesutulosta 10–12-vuotiaaksi asti.
- Ksylitolin käyttö aina ruokailun jälkeen katkaisee happohyökkäyksen ja tekee myös plakista helpommin pois harjattavaa. Suositeltava vuorokausiannos on 5 g, joka vastaa kuutta täysksylitolipurukumia tai kahdeksaa täysksylitolipastillia.
Lasta pelottaa hammashoitoon meno
Hammashoitoon saapuminen voi olla lapselle jännittävä paikka, vaikka suussa ei olisikaan oireita. Lasta kannattaa rohkaista ja kannustaa tilanteessa. Joskus vanhempaa voi itseään jännittää ja pelottaa hammashoito, jolloin pelko voi siirtyä lapselle. Kannattaa siis huomioida omatkin tunteet, kun tuo lasta hammashoitoon. Poraamisesta tai kivusta ei kannata puhua vaan jättää hoitotoimenpiteiden sisällön selittäminen suun hoidon ammattilaisille. Ennen hoitokäynnin alkua on hyvä kertoa ammattilaisille, jos lasta jännittää. Hammashoidossa jännittäminen on yleistä ja suun hoidon ammattilaiset osaavat ottaa sen paremmin huomioon, kun siitä kerrotaan hoitokäynnin alussa.
Video: Lasta pelottaa hammashoitoon meno
Ravinto ja lapsen suun terveys
Kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti syöminen tukee myös hyvää suun terveyttä. Kasvavalle lapselle tulee tarjota riittävästi monipuolista ruokaa, joka antaa keholle tarvittavan energian ja pitää tarpeeksi kylläisenä seuraavaan ruokailukertaan saakka. Näin vältetään myös hampaille haitallista napostelua.
- Hampaat kestävät päivittäin 5–6 happohyökkäystä. Aterioiden välissä tapahtuva napostelu lisää happohyökkäysten määrää. Napostelu aiheuttaa liian usein toistuvia happohyökkäyksiä, jotka kuluttavat hammaskiillettä ja lisäävät riskiä hampaiden reikiintymiselle.
- Vesi on paras janojuoma. Makeiden ja happamien janojuomien runsas käyttö lisää reikiintymisriskiä ja niiden happamuus kuluttaa hampaiden kiillettä.
- Karkkeja ja makeita herkkuja ei tulisi syödä päivittäin, eikä napostellen pitkin päivää. Herkut kannattaa syödä heti ruoan jälkeen. Jokaisen aterian jälkeen on hyvä ottaa ksylitolia.
Lue lisää
Tukea ja apua
Palvelut
Suun terveyteen liittyvissä kysymyksissä saat apua hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palveluista.
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: suun terveydenhuolto.
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä
Palvelut
Hakuehdoilla löytyi 196 tulosta
Avoin varhaiskasvatus tarjoaa kotkalaisille pikkulapsiperheille mukavan viihtymisen paikan, yhdessä tekemistä ja vertaisryhmän tukea. Toiminnan sisältö…
Pallopeli, joka vaatii keskittymistä ja heittotarkkuutta.
Uusperheiden aikuisille tarkoitettu vertaiskeskustelu, joka järjestetään verkossa. Voit olla itse biologinen vanhempi tai haaveilla biologisesta…
Mitä tarjoamme ja kenelle?Dopinglinkki.fi tarjoaa tutkittua tietoa ja matalan kynnyksen anonyymia ja moralisoimatonta terveysneuvontaa kuntodopingiin…
Asiakastyö isien kanssaTeemme asiakastyötä sekä yksilömuotoisena että vertaisryhmätoimintana Kuopion, Mikkelin ja Varkauden alueilla. Toimintaamme järjestetään…
Tuen muoto ja määrä sovitetaan yksilöllisesti lapsen tarpeisiin. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat…
Lapsen tarvitsema kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti vertaisryhmässä lähipäiväkodissa. Tuen järjestämisestä vastaavat lastentarhanopettajat…
Tarjoamme laajaa tukea eroon ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Kun haluat keskustella tai kysyä siitä, kuinka…
Eroryhmät ovat ammattilaisen vetämiä eron vertaistukiryhmiä. Ryhmissä käsittelet eron tuomia tunteita, kohotat omaa itsetuntoa, ymmärrät…
Erosta Elossa on valtakunnallinen palvelu, joka tukee ja opastaa miehiä ero-ongelmien käsittelyssä ja niistä selviämisessä….
Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä esiopetuksen henkilökunta seuraa, arvioi ja kehittää yhteisön hyvinvointia. Yleisen hyvinvoinnin tukemiseksi toteutamme yhteisöllisiä…
Esiopetus järjestetään sen koulun yhteydessä, jossa lapsi todennäköisemmin ensiluokkalaisena aloittaa. Esiopetus on velvoittavaa 4 tunnin…