Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Leikki-ikäisen lapsen suun terveys

Hyvä suun terveys on osa lapsen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Lapsena opitut suun terveyttä tukevat tavat ja rutiinit luovat vahvan pohjan koko elämänmittaiselle suun hyvinvoinnille. Vanhemman oma tapa huolehtia hampaistaan ja syödä terveellisesti on tärkeä esimerkki, jonka kautta lapsi oppii pitämään huolta omasta suun terveydestään. Vanhemmilla on tärkeä tehtävä ohjata, kannustaa ja tukea lasta suun terveyttä tukevien rutiinien oppimisessa. 

Video: Alle kouluikäisen suunterveys

Lapsen hampaat: reikiintyminen ja ientulehdus 

Karies on syljen välityksellä tarttuva infektiosairaus. Se voi tarttua lapsen suuhun, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat. Kariesta aiheuttava bakteeritartunta tulee yleensä vanhemmalta lapselle. Jos lapsen hampaita ei puhdisteta säännöllisesti, voivat nämä kariesbakteerit muodostaa hampaan pinnalle haitallista bakteeripeitettä eli plakkia. Erityisesti sokeria sisältävä ruoka ja juoma ruokkii bakteereja. Kariesbakteerit tuottavat happoja, jotka heikentävät hampaan pintaa liuottamalla siitä mineraaleja. Jos tätä prosessia ei pysäytetä, hampaaseen syntyy reikä. 

Hampaan pinnassa olevat alkavat vauriot on vielä mahdollista saada pysähtymään huolehtimalla hampaiden hyvästä puhdistamisesta sekä säännöllisistä ruokailutottumuksia. Jos vaurio etenee liian pitkälle, se voi vaatia paikkaushoitoa. 

Hampaan pinnalle kerääntynyt plakki voi reikiintymisen lisäksi aiheuttaa myös ientulehdusta. Tulehtunut ien on turvonnut, punertava ja se voi harjatessa vuotaa verta. Myös lapsille voi tulla ientulehdusta, mikäli hampaiden puhdistus on ollut epäsäännöllistä tai puutteellista. Ientulehdus saadaan kuitenkin helposti kuriin kiinnittämällä huomiota hampaiden huolelliseen puhdistamiseen.

piirretty saukon kuva

Kaikki lapset kutsutaan määräaikaisesti suun terveystarkastukseen, jonka yhteydessä suun terveydenhuollon ammattilainen selvittää suun terveydentilan sekä mahdollisen hoidon tarpeen. Tarkastuksen yhteydessä katsotaan kariestilanne, ikenien ja limakalvojen kunto, hampaiden puhkeaminen sekä purennan kehitys. Oleellinen osa käyntiä on myös lapsen suun hoidon sekä terveystottumusten kartoittaminen. Lapselle ja huoltajalle annetaan ohjausta ja neuvoja yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Lapsen hampaiden hoito

Lapsen säännöllinen ja huolellinen hampaiden hoito aloitetaan jo vauvaiässä. Tärkeää on totuttaa lasta hampaiden harjaamiseen ensimmäisten hampaiden puhjetessa.  

Suun ja hampaiden hoidon kulmakivet: 

  • Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla.  
  • Kymenlaakson alueella vesijohtoveden fluoridipitoisuus on korkea ja siksi alueellamme on oma ohje fluoritahnan käytöstä. 
  • Fluoritahnan käyttö aloitetaan, kun lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat. Alle kouluikäisillä tulee hammasfluoroosin ehkäisemiseksi noudattaa huolellisuutta ja valvontaa tahnan ja muiden fluorivalmisteiden käytössä.  
  • Jos vesijohtoveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mutta alle 1,5 mg/l (yleinen Kymenlaakson alueella), alle 6-vuotiaille suositellaan 2 x päivässä tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. 
  • Jos 500 ppm tahnaa ei ole saatavilla, alle 3-vuotiaille on suositeltavaa annostella kerran päivässä riisiryynin kokoinen pieni määrä fluorihammastahnaa, jossa fluoridipitoisuus on 1 000 ppm. Suu pitäisi osata huuhtoa kevyesti vedellä. Hampaat harjataan vedellä kerran päivässä. 
  • 3–5-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä riisiryynin kokoinen pieni määrä fluorihammastahnaa, jossa fluoridipitoisuus on 1 000  ppm.  
  • 5-6-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä herneen kokoinen määrä hammastahnaa, jossa fluoridipitoisuus on 1 000 ppm. 
  • Lapselle valitaan oikean kokoinen hammasharja, joita löytyy kaupoista iän mukaan jaoteltuna. 
  • Sähköhammasharja on tavallista hammasharjaa tehokkaampi puhdistusväline. Sähköhammasharjaa kuljetetaan rauhassa hampaiden pinnoilla niin, että kaikki hampaiden pinnat käydään järjestelmällisesti läpi. Sähköhammasharjalla ei tehdä edestakaista harjausliikettä, kuten tavallisella hammasharjalla.  
  • Vanhemman kannattaa harjata lapsen hampaat vähintään 6-vuotiaaksi asti ja valvoa hampaiden pesun toteutumista sekä pesutulosta 10–12-vuotiaaksi asti. 
  • Ksylitolin käyttö aina ruokailun jälkeen katkaisee happohyökkäyksen ja tekee myös plakista helpommin pois harjattavaa. Suositeltava vuorokausiannos on 5 g, joka vastaa kuutta täysksylitolipurukumia tai kahdeksaa täysksylitolipastillia.

Lasta pelottaa hammashoitoon meno

Hammashoitoon saapuminen voi olla lapselle jännittävä paikka, vaikka suussa ei olisikaan oireita. Lasta kannattaa rohkaista ja kannustaa tilanteessa. Joskus vanhempaa voi itseään jännittää ja pelottaa hammashoito, jolloin pelko voi siirtyä lapselle. Kannattaa siis huomioida omatkin tunteet, kun tuo lasta hammashoitoon. Poraamisesta tai kivusta ei kannata puhua vaan jättää hoitotoimenpiteiden sisällön selittäminen suun hoidon ammattilaisille. Ennen hoitokäynnin alkua on hyvä kertoa ammattilaisille, jos lasta jännittää. Hammashoidossa jännittäminen on yleistä ja suun hoidon ammattilaiset osaavat ottaa sen paremmin huomioon, kun siitä kerrotaan hoitokäynnin alussa.

Video: Lasta pelottaa hammashoitoon meno

Ravinto ja lapsen suun terveys 

Kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti syöminen tukee myös hyvää suun terveyttä. Kasvavalle lapselle tulee tarjota riittävästi monipuolista ruokaa, joka antaa keholle tarvittavan energian ja pitää tarpeeksi kylläisenä seuraavaan ruokailukertaan saakka. Näin vältetään myös hampaille haitallista napostelua. 


Lue lisää


Tukea ja apua

Palvelut

Suun terveyteen liittyvissä kysymyksissä saat apua hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palveluista.
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: suun terveydenhuolto.


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä