Mielen hyvinvointi raskausaikana

Raskaus ja vanhemmaksi kasvaminen herättävät monenlaisia tunteita. Tunteiden tunnistaminen, omasta mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä sekä tuleville vanhemmille että syntyvälle vauvalle. Ajoissa pyydetty apu helpottaa mielen kuormitusta ja vahvistaa jaksamista uudessa elämäntilanteessa.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Tunteet kuuluvat raskauteen

Raskausaika herkistää raskaana olevan mieltä ja tunne-elämää. Kehossa tapahtuu suuria muutoksia niin hormonaalisesti kuin fyysisesti. Tämä voi nostaa pintaan monenlaisia tunteita. Mielialan vaihtelua ja ristiriitaisia tunteita voi esiintyä myös kumppanilla, toisella tulevalla vanhemmalla.  

Tunne-elämän muutokset ja herkistyminen ovat osa vanhemmuuteen valmistautumista. Vanhempien herkkyys auttaa havaitsemaan syntyvän vauvan hienovaraisempiakin viestejä ja vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Tunteiden kertominen ja niistä keskustelu kumppanin kanssa auttaa ymmärtämään toisen ajatuksia syvemmin. Tämä voi vahvistaa tunnesidettä toiseen ja luoda avointa, hyväksyvää ja arvostavaa ilmapiiriä parisuhteeseen. 

Mitkä asiat tuovat sinulle hyvää mieltä?

On tärkeä pysähtyä miettimään asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Tunteiden ja tilanteiden sanoittaminen auttavat sinua huomioimaan mielen hyvinvointia vahvistavia asioita omassa arjessa.  Nämä toimivat myös voimavarana silloin, kun arki on kiireistä ja asioita on paljon hoidettavana.  

Sosiaaliset suhteet tukena uudessa elämänvaiheessa

Lapsen odottaminen ja saaminen on yksi isoimmista elämänmuutoksista, joita ihminen kohtaa elämänsä aikaan. Elämänmuutoksen myötä omat verkostot ja ihmissuhteet voivat kokea myös suuria muutoksia.  

Sosiaalinen yhteys muihin voi lisätä perusturvallisuudentunnetta ja onnellisuutta sekä fyysistä ja henkisetä hyvinvointia. Yksinäisyyden tunne voi lievittyä itselle sopivan vertaistuen avulla. Samassa elämäntilanteessa olevien ja samanhenkisten ihmisten tapaaminen tukee vanhemmaksi kasvamista ja voi mahdollistaa myös uusien ystävyyssuhteiden kehitystä. Uudessa elämänvaiheessa osa aiemmista ystävyyssuhteista voi jäädä taka-alalle ja toisaalta osa voi löytyä uudelleen. Tärkeää on, että molemmille vanhemmille löytyy tukea uuteen elämänvaiheeseen.  

Vauvan synnyttyä vanhempien ajankäyttö sekä arjen rytmi muuttuu. Omaa aikaa voi olla vaikea löytää. Tulevien vanhempien on hyvä keskustella jo raskausaikana omista ajan ja tilan tarpeista, millaisia muutoksia vauvan syntymä tuo omaan ja perheen ajankäyttöön sekä miten huolehditaan siitä, että molemmat saavat hengähdystaukoja intensiiviseen vauva-arkeen. Vanhemman jaksaminen ja hyvinvointi ovat keskeisiä tekijöitä myös syntyvän lapsen hyvinvoinnissa ja vuorovaikutussuhteen kehityksessä.  

Arkea kuormittavat tunteet – pyydä apua

Psyykkinen ja hormonaalinen myllerrys voivat nostavat pintaan myös aiemmin tuntematta jääneitä tunteita. On tärkeää, ettei mahdollisten hankalien, ahdistavien tai pelon tunteiden ja ajatuksien kanssa jää yksin.  

Raskausaikana osalla odottajista voi esiintyä raskausajan masennusta. Masennusta seulotaan neuvolassa tehtävällä kyselyllä. Masennukseen liittyvät oireet voivat olla epämääräisiä ja voi olla vaikea itse tunnistaa, miksi oma olo ei ole hyvä.  

Masennukseen kuuluvia oireina ovat: 

• Alakuloinen mieliala 
• Itkuisuus 
• Ruokahalun muutokset 
• Unettomuus 
• Ärtyneisyys 
• Kiinnostuksen puute 
• Vaikeus aloittaa tekemään asioita 
• Itsesyytökset 

Jos sinulla esiintyy yllä olevia oireita, ota asia puheeksi terveydenhoitajan kanssa. Mahdollisimman varhaisella tunnistamisella ja tuen saamisella on suuri merkitys vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Hoitamaton raskausajan masennus voi häiritä vauvan ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta ja kiintymyssuhteen muodostumista.   

Lähipiirin tai ystävien kanssa kannattaa keskustella mieltä painavista asioista. Neuvolassa voimme miettiä yhdessä, millainen apua tai tuki auttaisi raskausajan mielen myllerryksen ymmärtämisessä ja helpottaisi arkea. Neuvolasta on mahdollisuus ohjata muihin tarpeiden mukaisiin palveluihin ja saada apua vauvan syntymän jälkeen.  Avun pyytäminen ei tarkoita epäonnistumista tai heikkoutta. 

Lue lisää

Tukea ja apua

Harjoitukset

Palvelut

Saat tukea ja apua mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa neuvolan terveydenhoitajalta.

Löydät vertaistukea raskausaikana Kymenlaakson perhekeskuksen kohtaamispaikoista.

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksellä on tarjolla palvelut vauvaperheille. Yhteyttä voi ottaa jo raskausaikana.

Löydät eri toimijoiden yhteystiedot alla olevasta palveluhausta.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.