Rakentava riitely parisuhteessa

Riitely kuuluu jokaiseen parisuhteeseen – mutta pelko ei. Kun riidellään kunnioittavasti ja turvallisessa ilmapiirissä, se voi jopa vahvistaa suhdetta.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Mitä on rakentava riitely?

Rakentavassa riitelyssä molemmat osapuolet kokevat olonsa turvalliseksi ja ovat tilanteessa vapaaehtoisesti ja tasapuolisina. Riitely on normaalia, mutta pelko ei kuulu parisuhteeseen.

Jokaisessa parisuhteessa tulee vastaan tilanteita, joissa erimielisyydet nousevat pintaan. Riitely on normaali osa vuorovaikutusta. Kun riidellään toista kunnioittavasti, se voi jopa vahvistaa suhdetta. Riitelyn aikana ei koskaan saa vahingoittaa toista.

Rakentava riitely on myös lasten kannalta tärkeää, sillä se luo heille mallin siitä, miten erimielisyydet voidaan ratkaista turvallisesti ja kunnioittavasti. Tämä tukee heidän turvallisuuden tunnettaan ja tunne-elämän kehitystä.

Rakentavan riitelyn muistilista

• Riitatilanteessa on hyvä muistaa, että vain itseä voi muuttaa, ei toista 
• Pysy rauhallisena, itseä voi rauhoittaa hengittämällä syvään 
• Vihaisenakin täytyy pitää huolta turvallisuudesta, niin omasta kuin toisenkin 
• Älä loukkaa toista sanallisesti 
• Karsi puheesta yleistykset, kuten ”aina” ja ”ikinä” 
• Pysy asiassa; mikä oli alkuperäinen aihe erimielisyydelle? 
• Pysy tässä hetkessä, älä kaivele menneitä 
• Ole aidosti kiinnostunut toisen mielipiteestä 
• Älä tee olettamuksia, älä luule tietäväsi mitä toinen ajattelee, vaan kysy ”tarkoititko että” 
• Näe rehellisesti oma osuutesi riidassa 
• Pyydä ja anna anteeksi – korjaa myös käyttäytymistäsi 
• Toisinaan on syytä ottaa yhteisesti sovittu ”aikalisä” ja palata asiaan, kun tunteet ovat rauhoittuneet  

Mihin on syytä kiinnittää huomiota?

Joskus tilanne voi olla liian tulehtunut ja rakentava riitely ei ole mahdollista. Silloin tulee huomioida, ettei lapsen läsnä ollessa riidellä. Riitely voi olla lapselle pelottava ja turvaton kokemus. Lapsi voi pelätä vanhemmalle sattuvan jotakin, vanhempien eroa tai syyttää itseään vanhempien riitelystä. 

Lasta ei saa sotkea aikuisten riitaan, eikä lasta saa käyttää viestinviejänä aikuisten riidoissa. Lapsen kanssa on syytä ikätasoisesti käydä pelottava tilanne läpi ja vakuuttaa lapsi siitä, että vanhemmat selvittävät asian. Tärkeää on korostaa, että tilanne ei ole lapsen syy. 

Milloin on viimeistään syytä hakea apua?

Jos riidat etenevät aina siten, että koet pelkoa tai et uskalla seurauksien pelossa ilmaista itseäsi, on kyseessä henkinen väkivalta. Silloin on hyvä hakea ulkopuolista apua. Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi: 

• vähättelyä tai pilkkaamista 
• uhkailua tai painostamista 
• syyttelyä tai pelottelua 
• mykkäkoulua tai huutamista 
• tai muuta uhkaamista, esim. ”teen jotain itselleni, jos jätät minut” 

Tällainen käytös ei ole hyväksyttävää. Henkinen väkivalta satuttaa ja aiheuttaa turvattomuutta. Tulehtuneessa tilanteessa ei kannata jäädä aloilleen, vaan on hyvä hakea apua. Tukea ja apua on saatavilla pareille yhdessä ja erikseen sekä tarvittaessa koko perheelle. 

Video: Miten toisen vanhemman haukkuminen vaikuttaa lapseen?

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Jos riitely parisuhteessa mietityttää, niin apua on tarjolla. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: perheneuvonta, kasvatus- ja perheneuvonta, väkivaltatyön palvelukeskus pysäkki

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.