Rakentava riitely parisuhteessa

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Mitä on rakentava riitely?

Rakentavassa riitelyssä molemmat osapuolet kokevat olonsa turvalliseksi ja ovat tilanteessa vapaaehtoisesti ja tasapuolisina. Riitely on normaalia, mutta pelko ei kuulu parisuhteeseen.

Jokaisessa parisuhteessa tulee vastaan tilanteita, joissa erimielisyydet nousevat pintaan. Riitely on normaali osa vuorovaikutusta. Kun riidellään toista kunnioittavasti, se voi jopa vahvistaa suhdetta. Riitelyn aikana ei koskaan saa vahingoittaa toista.

Rakentava riitely on myös lasten kannalta tärkeää, sillä se luo heille mallin siitä, miten erimielisyydet voidaan ratkaista turvallisesti ja kunnioittavasti. Tämä tukee heidän turvallisuuden tunnettaan ja tunne-elämän kehitystä.

Rakentavan riitelyn muistilista

• Riitatilanteessa on hyvä muistaa, että vain itseä voi muuttaa, ei toista 
• Pysy rauhallisena, itseä voi rauhoittaa hengittämällä syvään 
• Vihaisenakin täytyy pitää huolta turvallisuudesta, niin omasta kuin toisenkin 
• Älä loukkaa toista sanallisesti 
• Karsi puheesta yleistykset, kuten ”aina” ja ”ikinä” 
• Pysy asiassa; mikä oli alkuperäinen aihe erimielisyydelle? 
• Pysy tässä hetkessä, älä kaivele menneitä 
• Ole aidosti kiinnostunut toisen mielipiteestä 
• Älä tee olettamuksia, älä luule tietäväsi mitä toinen ajattelee, vaan kysy ”tarkoititko että” 
• Näe rehellisesti oma osuutesi riidassa 
• Pyydä ja anna anteeksi – korjaa myös käyttäytymistäsi 
• Toisinaan on syytä ottaa yhteisesti sovittu ”aikalisä” ja palata asiaan, kun tunteet ovat rauhoittuneet  

Mihin on syytä kiinnittää huomiota?

Joskus tilanne voi olla liian tulehtunut ja rakentava riitely ei ole mahdollista. Silloin tulee huomioida, ettei lapsen läsnä ollessa riidellä. Riitely voi olla lapselle pelottava ja turvaton kokemus. Lapsi voi pelätä vanhemmalle sattuvan jotakin, vanhempien eroa tai syyttää itseään vanhempien riitelystä. 

Lasta ei saa sotkea aikuisten riitaan, eikä lasta saa käyttää viestinviejänä aikuisten riidoissa. Lapsen kanssa on syytä ikätasoisesti käydä pelottava tilanne läpi ja vakuuttaa lapsi siitä, että vanhemmat selvittävät asian. Tärkeää on korostaa, että tilanne ei ole lapsen syy. 

Milloin on viimeistään syytä hakea apua?

Jos riidat etenevät aina siten, että koet pelkoa tai et uskalla seurauksien pelossa ilmaista itseäsi, on kyseessä henkinen väkivalta. Silloin on hyvä hakea ulkopuolista apua. Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi: 

• vähättelyä tai pilkkaamista 
• uhkailua tai painostamista 
• syyttelyä tai pelottelua 
• mykkäkoulua tai huutamista 
• tai muuta uhkaamista, esim. ”teen jotain itselleni, jos jätät minut” 

Tällainen käytös ei ole hyväksyttävää. Henkinen väkivalta satuttaa ja aiheuttaa turvattomuutta. Tulehtuneessa tilanteessa ei kannata jäädä aloilleen, vaan on hyvä hakea apua. Tukea ja apua on saatavilla pareille yhdessä ja erikseen sekä tarvittaessa koko perheelle. 

VIDEO: Miten toisen vanhemman haukkuminen vaikuttaa lapseen?

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Perhekeskuksen palvelut tarjoavat matalan kynnyksen tukea, kun kaipaat vahvistusta yhteyteen, apua arjen haasteisiin tai tilaa keskustelulle. Parisuhdetta ja yhteyttä tukee sille annettu aika, joten lapsiperhearjessa kannattaa läheisverkostoa tai lastenhoitopalveluita käyttää apunaan.

Tukimuotoina löytyy parisuhdeneuvontaa, pariterapiaa, ryhmätoimintaa, verkkokursseja sekä tapahtumia. Löydät alla olevasta palveluhausta:

• Väestöliitto
• Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys väkivaltatyö Pysäkki
• MLL Kaakkois-Suomen piiri
• seurakuntien perheasiainneuvottelukeskukset

Löydät alta luotettavia verkkopalveluita, joista voit saada tukea ja apua tilanteeseesi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit auttavat ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Mikään asia ei ole liian iso tai pieni yhdessä pohdittavaksi, joten ethän epäröi ottaa yhteyttä, jos jokin asia nuoresi kehityksessä mietityttää. Yhteystietoja löydät sivun alareunan palveluhausta.

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

• Vanhempainpuhelin ja Chat- MLL
• Perhepulma- Väestöliitto
• MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry:n

Perheneuvola:
Perheneuvolasta voit saada tukea parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja muihin kysymyksiin haastavassa elämäntilanteessa, kun sinulla on alle 13-vuotias lapsi tai odotat lasta.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.