Miten voit tukea lasta tai nuorta, kun syöminen huolestuttaa?

Nuoruus on aikaa, jolloin oma identiteetti rakentuu uudelleen. Kehon nopea muuttuminen voi aiheuttaa epävarmuutta, ja joskus lapsesi voi alkaa suhtautua kehoonsa kriittisesti. Tämä voi johtaa syömisen kontrollointiin ja syömisoireiluun. Vanhempana tai läheisenä aikuisena voit olla tärkeä tuki – sinun ei tarvitse olla asiantuntija, riittää että olet läsnä ja kiinnostunut.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Vääristynyt kehonkuva ja painon tarkkailu

Jos lapsesi puhuu usein ulkonäöstään negatiivisesti, tarkkailee painoaan tai rajoittaa syömistä, voi kyse olla vääristyneestä kehonkuvasta. Tämä ei riipu nuoren todellisesta painosta – myös normaalipainoinen lapsi voi kokea olevansa liian painava.

Lapsesi saattaa ajatella tai sanoa: ”En syö lounasta, koska haluan laihtua ennen juhlia.”
Tällainen ajattelu voi olla merkki siitä, että hän kokee painetta ulkonäöstään ja tarvitsee tukea.

Taustalla voi olla heikko itsetunto, suorituspaineet tai sosiaalisen median luomat ulkonäköihanteet. Syömisen rajoittaminen voi johtaa fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin, ja yksin kierteen katkaiseminen voi olla vaikeaa.

Terveellinen suhde ruokaan

Syömiseen liittyvistä ongelmista voi toipua. Tärkeää on oppia syömään säännöllisesti, monipuolisesti ja riittävästi – ilman syyllisyyttä tai rajoituksia. Lapsesi voi ajatella: ”En ansaitse jälkiruokaa, koska en liikkunut tänään.”
Tällöin on hyvä muistuttaa, että herkuttelu kuuluu normaaliin ruokailuun eikä sitä tarvitse ansaita.

Yhdessä syöminen on tärkeää

Yhdessä syöminen perheen kanssa voi tukea terveellistä ruokasuhdetta. Aivot ja keho tarvitsevat polttoainetta toimiakseen – myös koulussa ja harrastuksissa.

Milloin huoli on aiheellinen?

Jos huomaat, että lapsesi ajatukset pyörivät jatkuvasti syömisen ympärillä, ruokailu muuttuu rajoittuneeksi tai siihen liittyy uusia sääntöjä, on syytä pysähtyä.

Huolestuttavia merkkejä voivat olla:

• Syöminen vaihtelee niukkuuden ja ahmimisen välillä.
• Lapsesi vetäytyy sosiaalisista tilanteista, joissa ruokailu on mukana.
• Lapsesi jättää aterioita väliin tai syö hyvin niukasti.
• Syömiseen liittyy syyllisyyttä, ja lapsesi yrittää ”hyvitellä” syömistä liikunnalla tai oksentamalla.

Video: Syömishäiriöt

Miten voit tukea nuortasi?

Kuuntele ja ole läsnä:

Vältä syyllistämistä. Keskity siihen, miten voitte yhdessä löytää apua. Älä vähättele nuoren kokemuksia.

Kysy lempeästi: ”Oletko huomannut, että syöminen on muuttunut viime aikoina?”

Kiinnitä huomiota näihin

• Syökö lapsesi tarpeeksi: Energiavaje voi johtaa väsymykseen ja mielitekoihin.
• Syöttekö säännöllisesti: 5–6 ateriaa päivässä, noin 3–4 tunnin välein.
• Syöttekö monipuolisesti: Kaikki ruoka-aineet ovat tärkeitä.
• Herkuttelu on sallittua: Herkut voivat olla osa tervettä ruokasuhdetta.

Video: Tällaista apua syömishäiriöinen toivoo vanhemmalta

Milloin on tärkeää hakea apua?

Jos syömiseen liittyvä käyttäytyminen alkaa heikentää lapsesi hyvinvointia, toimintakykyä tai mielialaa, on tärkeää hakea apua. Mitä aikaisemmin tuki saadaan, sitä helpompi on päästä eroon ongelmallisesta syömisestä.

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologipalvelut.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:​

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000​
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
• Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.