Kun läheisen mieli horjuu tai sairastuu

Kun läheisen mieli sairastuu, se koskettaa koko perhettä ja lähipiiriä. Tilanne voi herättää huolta, kysymyksiä ja monenlaisia tunteita. Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä, miten voit tukea sairastunutta, huomioida lapsen näkökulman ja pitää huolta myös omasta jaksamisestasi. Apua on saatavilla – et ole yksin.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Mitä tapahtuu, kun läheinen sairastuu?

Läheisen psyykkinen sairastuminen koskettaa koko perhettä ja lähipiiriä. Tilanne voi tuntua hämmentävältä, pelottavalta ja jopa kaoottiselta. On tavallista, että mielessä pyörii kysymyksiä: Miksi näin tapahtui? Mitä voin tehdä? Jokainen reagoi omalla tavallaan – ja kaikki tunteet ovat sallittuja.

Sairaus ei ole kenenkään syytä. Psyykkiset häiriöt ovat yleisiä, ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista vakaviin sairauksiin. Diagnoosin tekee lääkäri, mutta huolen voi ottaa rohkeasti puheeksi. Usein sairastunut tarvitsee apua avun hakemiseen.

Aikuiselle: muista lapsen näkökulma

Lapset aistivat herkästi muutokset perheen ilmapiirissä. Jos he eivät tiedä, miksi asiat ovat muuttuneet, he voivat kokea turvattomuutta, pelkoa tai syyllisyyttä. Siksi on tärkeää:

• Kerro lapselle ikätasoisesti, mitä tapahtuu: “Äiti/isä on sairastunut, ja saa apua.”
• Kuuntele lasta – kysy, mitä hän ajattelee ja tuntee.
• Pidä arjen rutiineista kiinni niin paljon kuin mahdollista.
• Hae apua ajoissa: neuvola, kouluterveydenhuolto, kuraattori palvelut. Löydät yhteystiedot sivun alareunan hakutyökalulla.

Lapsi ei saa joutua kantamaan aikuisen huolia tai vastuuta arjen pyörittämisestä. Tarvittaessa pyydä ulkopuolista apua.

Et ole yksin

Jos läheisesi mieli sairastuu, se voi herättää monenlaisia tunteita – surua, vihaa, hämmennystä tai syyllisyyttä. Muista:

• Sairaus ei ole sinun syytäsi
• On ok puhua omista tunteista. Kerro luotettavalle aikuiselle, ystävälle tai ammattilaiselle.
• Pidä kiinni asioista, jotka tuovat sinulle hyvää oloa: harrastukset, ystävät, lepo
• Jos olo käy raskaaksi, hae apua. Aloita vaikka työterveyshuollon palveluista, pyydä itsellesi tai lapsellesi tukea koulun kuraattorilta, terveydenhoitajalta tai chat-palveluista

Kriisin vaiheet ja sopeutuminen

Läheisen sairastuminen on kriisi. Mielenterveystalo kuvaa neljä vaihetta:

1. Shokkivaihe – järkytys, sekavuus, lamaantuminen.
2. Reaktiovaihe – voimakkaat tunteet, kieltäminen, pelko.
3. Käsittelyvaihe – tapahtuneen hyväksyminen, tunteiden sanoittaminen.
4. Uudelleen suuntautuminen – sairaus on osa elämää, mutta sen kanssa voi elää.

Sopeutuminen vie aikaa. Ole itsellesi armollinen.

Pidä huolta myös itsestäsi

Läheisen sairastuminen kuormittaa. On tärkeää, että huolehdit omasta jaksamisestasi:

• Hanki tietoa sairaudesta – se helpottaa ymmärrystä.
• Puhu tunteistasi ja hae vertaistukea.
• Muista, että elämässä on muutakin kuin sairaus. Tee asioita, joista nautit.

Mitä voit sanoa tai tehdä?

Mitä voit sanoa lapselle?

“Me aikuiset huolehdimme asioista, sinun ei tarvitse.”

“Äiti/isä on sairastunut, mutta saa apua ja hoitoa.”

“Sinä et ole syyllinen tähän.”

“Kaikki tunteet ovat sallittuja – voit kertoa minulle, miltä sinusta tuntuu.”

Mitä voit tehdä heti?

Jos tilanne on akuutti, soita hätänumeroon 112.

Pidä kiinni arjen rutiineista.

Varaa aikaa kuuntelemiseen ja keskusteluun.

Hae apua neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai kriisipalveluista.

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola, varhaisen tuen perhetyö, perheneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattorit.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:​

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000​
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
• Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.