Kun läheisen mieli horjuu tai sairastuu

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Mitä tapahtuu, kun läheinen sairastuu?

Läheisen psyykkinen sairastuminen koskettaa koko perhettä ja lähipiiriä. Tilanne voi tuntua hämmentävältä, pelottavalta ja jopa kaoottiselta. On tavallista, että mielessä pyörii kysymyksiä: Miksi näin tapahtui? Mitä voin tehdä? Jokainen reagoi omalla tavallaan – ja kaikki tunteet ovat sallittuja.

Sairaus ei ole kenenkään syytä. Psyykkiset häiriöt ovat yleisiä, ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista vakaviin sairauksiin. Diagnoosin tekee lääkäri, mutta huolen voi ottaa rohkeasti puheeksi. Usein sairastunut tarvitsee apua avun hakemiseen.

Aikuiselle: muista lapsen näkökulma

Lapset aistivat herkästi muutokset perheen ilmapiirissä. Jos he eivät tiedä, miksi asiat ovat muuttuneet, he voivat kokea turvattomuutta, pelkoa tai syyllisyyttä. Siksi on tärkeää:

• Kerro lapselle ikätasoisesti, mitä tapahtuu: “Äiti/isä on sairastunut, ja saa apua.”
• Kuuntele lasta – kysy, mitä hän ajattelee ja tuntee.
• Pidä arjen rutiineista kiinni niin paljon kuin mahdollista.
• Hae apua ajoissa: neuvola, kouluterveydenhuolto, perhepalvelut.

Lapsi ei saa joutua kantamaan aikuisen huolia tai vastuuta arjen pyörittämisestä. Tarvittaessa pyydä ulkopuolista apua.

Et ole yksin

Jos läheisesi mieli sairastuu, se voi herättää monenlaisia tunteita – surua, vihaa, hämmennystä tai syyllisyyttä. Muista:

• Sairaus ei ole sinun syytäsi
• On ok puhua omista tunteista. Kerro luotettavalle aikuiselle, ystävälle tai ammattilaiselle.
• Pidä kiinni asioista, jotka tuovat sinulle hyvää oloa: harrastukset, ystävät, lepo
• Jos olo käy raskaaksi, hae apua. Aloita vaikka työterveyshuollon palveluista, pyydä itsellesi tai lapsellesi tukea koulun kuraattorilta, terveydenhoitajalta tai chat-palveluista

Kriisin vaiheet ja sopeutuminen

Läheisen sairastuminen on kriisi. Mielenterveystalo kuvaa neljä vaihetta:

1. Shokkivaihe – järkytys, sekavuus, lamaantuminen.
2. Reaktiovaihe – voimakkaat tunteet, kieltäminen, pelko.
3. Käsittelyvaihe – tapahtuneen hyväksyminen, tunteiden sanoittaminen.
4. Uudelleen suuntautuminen – sairaus on osa elämää, mutta sen kanssa voi elää.

Sopeutuminen vie aikaa. Ole itsellesi armollinen.

Pidä huolta myös itsestäsi

Läheisen sairastuminen kuormittaa. On tärkeää, että huolehdit omasta jaksamisestasi:

• Hanki tietoa sairaudesta – se helpottaa ymmärrystä.
• Puhu tunteistasi ja hae vertaistukea.
• Muista, että elämässä on muutakin kuin sairaus. Tee asioita, joista nautit.

Mitä voit sanoa tai tehdä?

Mitä voit sanoa lapselle?

“Me aikuiset huolehdimme asioista, sinun ei tarvitse.”

“Äiti/isä on sairastunut, mutta saa apua ja hoitoa.”

“Sinä et ole syyllinen tähän.”

“Kaikki tunteet ovat sallittuja – voit kertoa minulle, miltä sinusta tuntuu.”

Mitä voit tehdä heti?

Jos tilanne on akuutti, soita hätänumeroon 112.

Pidä kiinni arjen rutiineista.

Varaa aikaa kuuntelemiseen ja keskusteluun.

Hae apua neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai kriisipalveluista.

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Mielenterveystalo.fi: omahoito-ohjelmat, nettiterapia

Vertaistuki: MIELI ry:n ryhmät ja järjestöjen palvelut

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

• Vanhempainpuhelin ja Chat- MLL
• Perhepulma- Väestöliitto
• MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry: Kriisipuhelin (MIELI ry): 09 2525 0111 (24/7)

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

• Kouluterveydenhuolto
• Opiskeluhuollon kuraattorit
• Opiskeluhuollon psykologit

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500

Nuorten Matalasta voit saada myös neuvontaa, vaikka nuori itse ei haluaisi palveluun

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.