Läheisen kuolema lapsen maailmassa – ohjeita ja tukea vanhemmille

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Kuoleman ymmärtäminen eri ikäkausina

Lapsen käsitys kuolemasta kehittyy iän ja kehitystason mukaan.

Pienet lapset, alle 5-vuotiaat, eivät välttämättä ymmärrä kuolemaa pysyvänä ilmiönä, vaan voivat ajatella, että kuollut henkilö palaa vielä joskus takaisin. Heidän surunsa ilmenee usein leikin kautta: esimerkiksi nukkejen hoitaminen tai toistuva kuolemaan liittyvien tarinoiden kertominen voi olla lapsen tapa käsitellä tapahtunutta. Tärkeää on olla lapsen lähellä ja vastata hänen kysymyksiinsä rauhallisesti ja toistuvasti, sillä ymmärrys kehittyy vähitellen.

Vanhemmat lapset ja nuoret alkavat hahmottaa kuoleman lopullisuuden paremmin, mutta heidänkin on usein vaikea käsitellä siihen liittyviä tunteita. He voivat ilmaista suruaan sekä puhumalla että vetäytymällä, ja heidän on hyvä saada tilaa tunteidensa jakamiseen ilman painostusta. Ikäkaudelle tyypilliset kehitystehtävät, kuten itsenäisyyden ja identiteetin rakentaminen, voivat vaikuttaa siihen, miten avoimesti nuori käsittelee suruaan.

Erilaiset tavat ilmaista surua – leikki, keskustelu ja luova ilmaisu

Lapsi tarvitsee mahdollisuuden ilmaista suruaan omalla tavallaan.

Leikki

Pienille lapsille leikki on luonnollinen tapa jäsentää kokemuksiaan ja tunteitaan. Suruleikki voi sisältää esimerkiksi pehmolelujen hoitamista, kuolemaan liittyvien tilanteiden toistamista tai hiljaista puhumista leikkihahmojen kautta. Vanhempien tehtävä on olla mukana leikkitilanteissa, kuunnella ja tulkita lapsen viestejä sekä tarjota turvallinen ympäristö ilmaista tunteita. Tällainen leikki lähtee liikkeelle lapsen, ei aikuisen tarpeista.

Keskustelu

Keskustelu on tärkeää kaikenikäisille lapsille, mutta sen muoto ja pituus vaihtelevat lapsen kehitystason mukaan. Nuoremmille lapsille riittää usein lyhyt ja selkeä vastaus kysymyksiin, kun taas vanhemmat lapset ja nuoret voivat kaivata syvällisempää ja jatkuvampaa keskustelua.

On tärkeää antaa lapsen myös valita, milloin ja miten hän haluaa puhua surustaan, eikä pakottaa keskustelua. On myös tärkeää hyväksyä, että lapset ja nuoret voivat valikoida kenelle haluavat puhua surustaan. Esimerkiksi jotkut nuoret saattavat puhua surusta mieluummin kavereilleen.

Luova ilmaisu

Luova ilmaisu, kuten piirtäminen, maalaaminen tai kirjoittaminen, voi tarjota lapselle vaihtoehtoisen keinon käsitellä vaikeita tunteita. Näiden kautta lapsi voi kertoa surustaan tavalla, joka ei vaadi suoraa sanallista ilmaisua. Aikuisen tehtävänä on rohkaista luovuuteen ja kunnioittaa lapsen tapaa käsitellä suruaan.

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Alla olevasta palveluhausta voit löytää tukea suruun ja kuoleman käsittelyyn:

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

• Käpy Lapsikuolemaperheet
  Voit löytää tukea ja apua surun keskelle
• Seurakunnan diakoniatyö
  Sinun tai lapsesi ei tarvitse kuulua kirkkoon, että voitte saada tukea surun keskellä.
• MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry: Kriisipuhelin (MIELI ry): 09 2525 0111 (24/7)

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

• Koulu- ja opiskeluhuollon kuraattori ja psykologi – sisarusten tukena
  Ole yhteydessä lapsesi koulun kuraattoriin. Hän voi tukea muita lapsiasi heidän surussaan.
• Varhaisen tuen perhetyö
  Tukea perheellenne teidän arjessa surun ja menetyksen keskellä, kun perheessänne on alle 8-vuotiaita lapsia.
• Perheneuvola
  Kun perheessänne on alle 13-vuotias lapsi, voit aikuisenakin saada tukea perheneuvola

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500

Nuorten Matalasta voit saada myös neuvontaa, vaikka nuori itse ei haluaisi palveluun

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.