Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Lapsuuden väkivaltakokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle

Väkivalta on usein ylisukupolvista, mikä tarkoittaa väkivallan siirtymistä sukupolvelta toiselle. Voi olla niin että aikuista, joka lyö lapsiaan, on myös lyöty lapsena. Väkivallan kokeminen ja sille altistuminen onkin aina haitallista ja se aiheuttaa lapselle ahdistusta ja pelkoa.  

Väkivallalle altistunut lapsi oppii myös itse käyttämään väkivaltaa tai hyväksymään väkivallan käytön itseään kohtaan. Lapsuuden ja nuoruuden väkivaltakokemukset altistavat väkivaltaiselle käyttäytymiselle ja väkivaltakokemuksille myös myöhemmin aikuisuudessa. 

Laiminlyönti ja kaltoinkohtelu aiheuttavat turvattomuutta

Lapsuusajan turvattomuuden kokemukset, kuten lapsen tarpeiden laiminlyönti ja kaltoinkohtelu, esimerkiksi fyysinen kurittaminen, vaikuttavat lapsen ja nuoren hyvinvointiin monin eri tavoin. 

Väkivaltakokemukset ovat haitallisia lapsen kasvulle ja kehitykselle. Ne häiritsevät ja vaurioittavat lapsen psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Väkivallan seurauksena lapsi tai nuori voi kokea myös pelkoa, vihaa ja epäluottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. 

Tutkimustulokset myös osoittavat, että henkinen väkivalta ja hoidon laiminlyönti voivat olla lapsen kasvulle ja kehitykselle vähintään yhtä haitallisia kuin lapseen kohdistuneen väkivallan kokemukset.  

Mikä avuksi ennen kuin oma pinna palaa? 

Rajojen asettaminen, tunteiden tunnistaminen ja tunteiden säätely ovat tärkeitä taitoja joita lapsi ja nuori opettelee aikuisten kanssa yhdessä. Vanhemman ja aikuisten tunnesäätely alkaakin omien tarpeiden tunnistamisesta. Kannattaa opetella itselle sopiva tapa rauhoittaa oma mieli ja tunteet. Erilaiset hengitysharjoitukset auttavat tehokkaasti ajatusten ja tunteiden rauhoittumisessa. Itselle soveltuva rauhoittumisen taito kannattaa opettaa myös lapselle. 

Kuormittuneena, nälkäisenä ja väsyneenä on haastavaa säädellä omia tunteita onnistuneesti. Terve itsekkyys eli omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tarpeen ja luvallista. Tehtävien jakaminen aikuisten kesken ja niistä sopiminen ennakkoon on hyödyllistä. Apua on monipuolisesti tarjolla, jos olet huolissasi omasta, läheisesi tai perheenjäsenesi käyttäytymisestä ja vaikka et vielä olisi käyttäytynyt turvattomasti.  

Video: Väkivallan kierre


Lue lisää


Tukea ja apua

Omahoito-ohjelmat

Mielenterveystalon sivuilta löydät maksuttomia omahoito-ohjelmia. Voit tehdä niitä anonyymisti verkossa silloin, kun sinulle sopii:
Tervetuloa rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi(siirryt toiseen palveluun)

Ladattavat tiedostot

Palvelut

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: pysäkki Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys, turvakotipalvelu.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500(avautuu uuteen ikkunaan)


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.