Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Mitä uusperheen vanhemmuus on?

Ketkä kaikki uusperheeseenne kuuluvat? Mitä jos toisen lapsi ei tunnu hyväksyvän sinua? Miten lapset suhtautuvat uuteen kumppaniisi? Entä uusi kumppani sinun lapsiisi? Miten saatte pidettyä huolta parisuhteesta? Uusperheen muodostuminen ja arki herättävät monenlaisia kysymyksiä ja tunteita kaikille perheenjäsenille.

Arki voi olla alusta asti niin täyttä, että tuntuu ettei parisuhteelle tunnu löytyvän aikaa tai yhteentörmäyksiä syntyy tuon tuostakin. Välit entisiin puolisoihin saattavat myös vaikeuttaa arkeanne. Monenlaisia tunteita leijuu uuden parisuhdeonnen rinnalla. Elämä voi tuntua välillä ristiriitaiselta ja kuormittavalta.

Uusperheen arjessa olet vanhempi niin omille kuin toisen lapsille: omille biologinen vanhempi ja kumppanisi lapsille sosiaalinen vanhempi. Teillä vanhempina voi olla hyvin erilaisia käsityksiä, mitä vanhempana oleminen merkitsee ja miten arjen on hyvä toimia. Näistä kaikista on tärkeää jutella kumppanisi kanssa.

Vanhempien yhteisymmärrys auttaa lasta muutoksessa ja uudessa arjessa

Uusperhe syntyy aina aikuisten valinnan pohjalta. Perhesuhteiden muutos on myös lapselle suuri muutos. Lapsi on sidoksissa sinun ja muiden perheen aikuisten välisiin suhteisiin, tunne-elämän myrskyihin ja kykyyn selvitä elämänmuutoksista. Lapsen sosiaalisena tai biologisena vanhempana sinun on tärkeää olla lapsen apuna ja tukena, kun lapsen perhesuhteet muuttuvat.

Lapsi voi reagoida muuttuneeseen elämäntilanteeseen esimerkiksi:

Toimiva vuorovaikutus, selkeät säännöt ja ”uuden vanhemman” paikan löytyminen auttavat arjessa eteenpäin

Uusperheenne sisäiset suhteet tarvitsevat aikaa ja tilaa

Uusperheen ja -parisuhteen haasteita syntyy kasvatustapojen, totutun kasvuympäristön erilaisuudesta ja aikuisten tavoista olla vanhempia. Aikuiset ja lapset reagoivat muuttuneeseen tilanteeseen eri tavoin. Yhteentörmäyksiä voi tulla. Uusperheessäsi on uusia, erilaisia temperamentteja ja uuden perheenne jäsenten taidot käsitellä asioita ovat erilaisia.

Lapsella on biologisten vanhempiensa lisäksi uusia vanhempia ja aikuisia vaikuttamassa häntä koskeviin asioihin.

piirretty saukon kuva

Muista

  • Toista ihmistä kunnioittava kuunteleminen on avain moneen vaikeaan tilanteeseen myös uusperheen arjessa.
  • Tarkastelkaa kaikki yhdessä uutta elämäntilannetta aika ajoin. Olette kaikki ensimmäistä kertaa yhdessä perhe.
  • Uusperheen vanhempien laatimat yhteiset säännöt auttavat perhettä toimimaan arjessa.
  • Toimiva keskusteluyhteys entisiin kumppaneihin helpottaa arjen sujumista. Joskus se ei ole heti mahdollista vaan vie aikaa. Tee toimivien suhteiden eteen se, mitä voit ja jaksat. Hae ulkopuolista apua ajoissa, jos yhteistyö tuntuu vaikealta.
  • Muista, että lapsella tai nuorella on aina jokin syy reagoida ja kokea tunteitaan.
  • Älä pura voimakkaita tunteitasi lapsen läsnä ollessa.
  • Ota tarvittaessa ajoissa “aikalisä” ja kerro lapselle tai nuorelle, että menet esimerkiksi hetkeksi ulos hengittämään tai käyt pienen kävelylenkin.
  • Sinä olet aikuinen ja kasvat vanhempana, lapsi on aina lapsi.

Lapsen tai nuoren suru voi näyttäytyä uhmakkuutena, ärtyisyytenä ja tahallisenakin ärsyttämisenä.

Uusperheen vanhempana voit päätyä lapsesi tunnemyrskyn kohteeksi uusissa, yllättävissä tilanteissa ja asioissa. Harjoittele omia tunnetaitojasi niin, että pystyt pysymään turvallisena aikuisena vaativissakin tilanteissa. Voit silti olla rehellinen ja sanoittaa omia herääviä tunteitasi perheesi jäsenille. Lapsi oppii sinun esimerkistäsi.

Mistä löydät tukea uusperheen arkeen, vanhemmuuteen ja ongelmakohtiin?

Usein uusperheessä tukea tarvitaan alussa, kun perheen muodostuminen on vaiheessa. Kaikki perheenjäsenet tarvitsevat tukea muuttuneessa perhetilanteessa.

Parhaimmillaan uusperhe tarjoaa lapselle hyvän kokemuksen turvallisesta perheestä, jossa voi harjoitella ihmissuhdetaitoja. Alla olevasta Tukea ja apua -osiostamme löydät omahoito-ohjelmia ja palveluita, jotka sopivat perheesi tilanteeseen.

Pyri erottamaan perhe-elämästä johtuva ahdistus muista syistä johtuvasta. Hoida jälkimmäinen kaatamatta sitä perheenjäsenten päälle” – Juha Itkonen-


Lue lisää


Tukea ja apua

Ladattavat tiedostot

Palvelut

Vertaistuki voi olla merkittävää arjessa. Tutustu perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaa ja tule mukaan! Löydät kohtaamispaikkojen tapahtumakalenterin alla olevasta linkistä.

Leijonaemot järjestävät vertaistukiryhmiä erityislasten ja -nuorten vanhemmille. Toimintaan voi osallistua vaikka lapsella ei olisi vielä diagnoosia, pelkkä vanhemman huoli riittää. Mene rohkeasti mukaan!

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen erovanhempana keskustelutuki, Mannerheimin lastensuojeluliiton uusperheneuvonta, neuvola, varhaisen tuen perhetyö, perheneuvola, lapsiperheiden kotipalvelu, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500(avautuu uuteen ikkunaan)


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.