Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Yhden vanhemman perheissä arki rakentuu pääosin yhden vanhemman panoksella. Suomessa yli viidennes lapsiperheistä kuuluu tähän ryhmään, ja joka kolmas lapsi elää jossain vaiheessa yhden vanhemman perheessä. Arjen haasteet liittyvät usein työn ja lastenhoidon yhteensovittamiseen, mutta lasten näkökulmasta kyseessä on yhtä kokonainen perhe kuin mikä tahansa muu.
Uusperhe muodostuu, kun kaksi aikuista solmii liiton ja mukana on lapsia edellisistä suhteista. Uusperheeksi hioutuminen vie aikaa, ja lapset voivat kokea tilanteen sekä ilona että uhkana. Avoin keskustelu, keskinäinen tuki ja yhteisten roolien sopiminen auttavat perhettä sopeutumaan.
Sateenkaariperheissä vanhemmat kuuluvat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Perhemuodot voivat olla hyvin erilaisia: naisparin tai miesparin perheitä, perheitä, joissa lapsella on useampi vanhempi, sekä uus- ja yhden vanhemman sateenkaariperheitä. Tutkimusten mukaan lapset kasvavat ja kehittyvät yhtä hyvin riippumatta vanhempien sukupuolesta. Tärkeintä on vanhempien kyky tarjota turvaa ja rakkautta.
Hyvä perhe ei ole sidottu yhteen muotoon, vaan siihen, miten sen jäsenet kohtelevat toisiaan. Lapselle hyvä perhe tarkoittaa turvallista ja rakastavaa ympäristöä, jossa hän saa kasvaa omana itsenään. Kun perheessä on luottamusta, välittämistä ja yhdessäoloa, se tarjoaa parhaat edellytykset hyvinvoinnille ja onnelliselle arjelle.
Monikkoperheissä syntyy useampi lapsi kerralla – kaksoset, kolmoset tai harvinaisissa tapauksissa neloset. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 600–650 perheeseen ja kolmoset 5–10 perheeseen. Arki monen vauvan kanssa voi olla kuormittavaa, ja siksi kodin ja lastenhoidon tuki sekä vertaistuki ovat erityisen tärkeitä.
Monikulttuurisissa perheissä vanhemmat tulevat eri kulttuureista ja usein myös eri kielitaustoista. Suomessa asuu noin 80 000 kahden kulttuurin perhettä, joista yli 37 000 on lapsiperheitä. Monikulttuurisuus tuo rikkautta, mutta myös haasteita esimerkiksi kielten, uskontojen ja sukupuoliroolien eroissa. Perhekeskus tarjoaa tietoa ja tukea sopeutumiseen ja arjen rakentamiseen.
Adoptioperheissä lapsi tulee osaksi perhettä joko kotimaasta tai ulkomailta. Suomessa toteutetaan vuosittain noin 30–50 kotimaan vieraslapsiadoptiota ja 70–100 kansainvälistä adoptiota. Adoptiovanhemmuus voi olla vaativaa, sillä lapsi tuo mukanaan menneisyyden kokemuksia ja kiintymyssuhteen rakentuminen vie aikaa. Tuki ja vertaistuki ovat keskeisiä, ja adoptiovanhemmille on tarjolla järjestöjen ylläpitämiä keskustelufoorumeita.
Mielenterveystalon sivuilta löydät maksuttomia omahoito-ohjelmia. Voit tehdä niitä anonyymisti verkossa silloin, kun sinulle sopii.
Vertaistuki voi olla merkittävää arjessa. Tutustu perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaa ja tule mukaan! Löydät kohtaamispaikkojen tapahtumakalenterin alla olevasta linkistä.
Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:
Kun kaipaat lisää apua arkeesi tai keskustelutukea tilanteeseesi, voit etsiä alla olevasta palveluhausta yhteystietoja tai heidän sivuilta lisää tietoa: Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Suomen uusperheiden liitto ry, Sateenkaariperheet ry, Monimuotoiset perheet verkosto, Suomen monikkoperheet ry, Pelastakaa lapset ry, Interpedia, Familia ry.
Leijonaemot järjestävät vertaistukiryhmiä erityislasten ja -nuorten vanhemmille. Toimintaan voi osallistua vaikka lapsella ei olisi vielä diagnoosia, pelkkä vanhemman huoli riittää. Mene rohkeasti mukaan!
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: varhaisen tuen perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattorit, opiskeluhuollon psykologit.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Hakuehdoilla löytyi 229 tulosta
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää lastaan…
Palvelun tarkoituksena on tukea vanhempia sopimaan yhdessä lasta koskevista asioista eron jälkeen tai silloin, kun…
Lapsiperheiden kotipalvelusta voit saada perheellesi tilapäistä arjen apua ja vanhemmuuden tukea. Kotipalvelua myönnetään toimintakykyä alentavan…
Mitä tarjoamme ja kenelle?Lasinenlapsuus.fi tukee vanhempiensa liiallisesta alkoholin käytöstä haittoja kokeneiden hyvinvointia sekä yksilöllisesti että…
Kun perheessä vanhemmat eroavat, myös lapsen on tärkeää saada tilanteessa tukea. Lasten erovertaisryhmässä lapsi pääsee…
Puhuminen tai kirjoittaminen helpottaa oloa! MLL:n Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu…
Puhuminen tai kirjoittaminen helpottaa oloa! MLL:n Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu…
Lastenpsykiatrian yksikön tehtävänä on lapsen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja kehityksen edistäminen sekä mielenterveyden tutkiminen ja hoito…
Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien,…
Lapsella ja nuorella on oikeus lastensuojelun jälkihuollon järjestämiselle sijaishuollon päättymisen jälkeen tai avohuollon tukitoimena tapahtuneen…
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain muun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin…
Lempeä liike – verkkoliikuntaryhmässä pääset treenaamaan kotonasi kerran viikossa striimin välityksellä. Striimituntien tallenteet ovat katsottavissa…