Lapsi eropohdintojen keskellä – miten tukea lasta, kun tulevaisuus on epävarma?
Kun vanhemmat pohtivat eroa, he eivät välttämättä vielä tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Vanhempien välillä voi olla vaikeuksia, joita yritetään ratkaista, tai he voivat olla epävarmoja siitä, pystytäänkö yhteistä elämää jatkamaan. Joskus vanhemmat ovat jo muuttaneet eri koteihin, mutta eivät vielä tiedä, päädytäänkö lopulliseen eroon.
Eropohdinta voi olla vanhemmalle raskasta ja viedä paljon voimavaroja. Lapsi kuitenkin elää perheen arkea ja usein huomaa, että vanhempien välillä on meneillään jotain vaikeaa.
Lapsen ei tarvitse tietää vielä, miten vanhempien parisuhteen käy. Hän tarvitsee kuitenkin turvaa, tietoa ja kokemuksen siitä, että aikuiset huolehtivat hänestä.
Vanhemmat voivat vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta, vaikka perheen tulevaisuudesta ei vielä olisi varmuutta. Erityisen tärkeää on pitää kiinni vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta, yhteisestä ajasta ja mahdollisimman tavallisesta arjesta.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Mitä lapselle voi kertoa, kun tulevaisuudesta ei vielä tiedetä?
Lapset ovat herkkiä huomaamaan vanhempien välisiä jännitteitä ja muutoksia vuorovaikutuksessa. Jo vauva ikäisetkin lapset aistivat kodin tunneilmapiiriä. Vaikka vanhemmat eivät puhuisi parisuhteen vaikeuksista lapsen kuullen, lapsi voi aistia, että perheessä on jotain meneillään. Hän saattaa yrittää itse päätellä, mitä tapahtuu ja mitä se tarkoittaa hänen kannaltaan.
Lapsi voi myös pohtia, onko hän tehnyt jotain väärää tai voisiko hän omalla toiminnallaan auttaa vanhempia pysymään yhdessä. Siksi lapselle on tärkeää tehdä selväksi, että vanhempien parisuhteen vaikeudet eivät ole lapsen syytä eivätkä hänen vastuullaan.
Lapselle ei kuulu vanhempien parisuhteen yksityiskohdat tai aikuisten väliset ristiriidat. Hänelle on kuitenkin tärkeää saada riittävästi tietoa, jotta hänen ei tarvitse yrittää yksin päätellä, mitä perheessä tapahtuu. Jos vanhemmat eivät vielä tiedä, tuleeko eroa, lapselle ei tarvitse antaa vastausta, jota ei ole olemassa.
Lapselle voi kuitenkin kertoa rehellisesti ja ikätasoon sopivalla tavalla, että vanhemmilla on vaikea tilanne ja he yrittävät ratkaista sitä. Esimerkiksi: ”Meillä aikuisilla on nyt vaikea tilanne ja mietimme, miten voisimme ratkaista sen. Emme vielä tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Sinun ei tarvitse huolehtia meidän aikuisten asioistamme. Me huolehdimme niistä. Sinä saat aina kysyä meiltä, jos jokin asia mietityttää.”
Vanhempien välinen ristiriita voi kuormittaa lasta riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat yhdessä vai erillään. Lapselle voi olla erityisen raskasta joutua vanhempien ristiriitojen keskelle.
Lapsen ei pitäisi joutua:
kuuntelemaan vanhempien riitoja
toimimaan viestinvälittäjänä
lohduttamaan vanhempaa
valitsemaan puolta
kantamaan huolta vanhemman pärjäämisestä
salaamaan asioita toiselta vanhemmalta.
Lapsen kannalta merkityksellistä ei ole vain se, päätyvätkö vanhemmat yhteen vai erilleen, vaan myös se, millaisena lapsen arki ja vanhempien välinen toiminta näyttäytyvät muutoksen aikana.
Jos vanhempien on vaikea keskustella rakentavasti tai ristiriidat kuormittavat perhettä, apua kannattaa hakea ajoissa. Vanhempien ei tarvitse selvitä parisuhteen kriisistä tai eropohdinnoista yksin.
Pidä kiinni lapsen tavallisesta arjesta
Kun perheen tulevaisuudesta ei ole varmuutta, lapselle on tärkeää, että mahdollisimman moni tuttu asia säilyy. Koulu, päiväkoti, kaverit, harrastukset, ruokailut, nukkumaanmenot ja muut tutut rutiinit tuovat jatkuvuutta silloin, kun vanhempien elämässä on paljon pohdittavaa.
Kaikkea ei kuitenkaan voida aina pitää ennallaan. Jos lapsen arjessa tapahtuu muutoksia, niistä kannattaa kertoa mahdollisimman ajoissa ja lapsen ikä huomioiden. Jos vanhemmat esimerkiksi päätyvät asumaan erillään, lapselle on tärkeää kertoa hänen omaa arkeaan koskevista muutoksista selkeästi. Lapsen kanssa voidaan käydä läpi esimerkiksi sitä, missä hän asuu, milloin hän näkee kumpaakin vanhempaa ja miten koulu, päiväkoti ja harrastukset jatkuvat.
Lapsen mukaan ottaminen ei tarkoita, että hänen pitäisi osallistua vanhempien ratkaisuun. Lapsi saa kuitenkin tietoa ja mahdollisuuden ymmärtää ja kysyä omaan elämäänsä vaikuttavista asioista.
Myös vanhemman kannattaa hakea apua
Parisuhteen kriisi voi heikentää vanhemman voimavaroja. Oman tuen hakeminen on myös lapsesta huolehtimista. Vanhemman ei tarvitse pystyä ratkaisemaan kaikkea kerralla. Vaikka parisuhteen tulevaisuus olisi avoin, vanhempi voi olla lapselle turvallinen ja saatavilla oleva aikuinen tässä hetkessä.
Lapsen ei tarvitse kantaa vanhemman huolta tai toimia tämän lohduttajana. Vanhempi voi puhua omista tunteistaan muiden aikuisten kanssa ja hakea tarvittaessa apua ammattilaisilta.
Lapselle voi myös olla tärkeää saada puhua turvalliselle aikuiselle perheen ulkopuolella, esimerkiksi koulukuraattorille, opiskeluhuollon työntekijälle tai muulle ammattilaiselle.
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: perheneuvola, perheneuvonta, perheasianneuvottelukeskus, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys eroauttamistyö Polku, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin eroauttamispalvelut.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000
Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
