Eron jälkeen uusi perhe – mikä on uusperhe?

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Uusperheen muotoutuminen vie aikaa

Uusperhettä muodostaessa luotte suhdetta toisiinne ja toisen lapsiin. Uusperheeksi hioutuminen vie aikaa. Lapsesi täytyy hyväksyä elämäänsä uusia ihmisiä. Lapsesi elämään tulee sinun uusi puoliso ja mahdollisesti uusia sisaruspuolia. Uudet perheen jäsenet ottavat osansa sinun, lapsesi oman vanhemman, ajasta ja huomiosta. On normaalia, että lapset reagoivat tilanteeseen ristiriitaisin tuntein. Lapsesi voi iloita uusista perheenjäsenistä ja kokea tilanteen uhkaavana.  

Hakekaa tukea ennaltaehkäisevästi

Suhde sinun tai puolisosi ex-kumppaniin voi kuormittaa uusperheenne elämää, jos erovanhemmuuden yhteistyö takkuilee tai eron käsittely on kesken. Roolihämmennys, ulkopuolisuuden kokemukset, sopeutumisvaikeudet, talouskysymykset ja sosiaalisen hyväksynnän puute voivat vaikeuttaa tilannetta. Tilastollisesti uusperheiden eroriski on ensiperheitä suurempi. Tukea kannattaa hakea jo ennaltaehkäisevästi.  

Mikä voi auttaa? 

• avoin keskustelu 
• keskinäinen tuki
• yhteisten linjojen ja roolien neuvotteleminen  

Antakaa lapsillenne aikaa tottua uusiin ihmisiin

On tavallista, että lasten on alussa vaikea ottaa vastaan kasvatusta uusperheen sosiaaliselta vanhemmalta. Lapsille on hyvä antaa aikaa tunnesuhteen luomiseen.  

Uusperheissä on erilaisia tapoja kasvattajan vastuun jakamiseen. Joissain perheissä vain oma vanhempi päättää lapsen asioista ja osallistuu kasvatukseen. Toisissa perheissä aikuiset päättävät yhdessä tai erikseen lapsen asioista, mutta molemmilla on kasvatusvastuu.  

Keskustelkaa ja tehkää sopimuksia – ne auttavat teitä kaikkia

Yhteiset toimintatavat helpottavat lapsen sopeutumista paljon. Yhteinen aika ilman lapsia tukee uusparin hyvinvointia ja keskinäisen siteen vahvistumista.  

• Sopikaa teidän perheen käytännöistä tarkasti. 
• Sitoutukaa, sinä ja puolisosi, sovittuihin asioihin ja käytäntöihin. 
• Arvioikaa tilannetta säännöllisesti. Käytännöt muuttuvat jatkuvasti, kun lapsi tai lapset kasvavat. 

Lue lisää

Tukea ja apua

Ladattavat tiedostot

Palvelut

Löydät alta luotettavia verkkopalveluita, joista voit saada tukea ja apua tilanteeseesi. Mikään asia ei ole liian iso tai pieni yhdessä pohdittavaksi, joten ethän epäröi ottaa yhteyttä, jos jokin asia mietityttää. Yhteystietoja löydät sivun alareunan palveluhausta.

• Mannerheimin lastensuojeluliiton erovanhempana keskustelutuki. 
• Mannerheimin lastensuojeluliiton uusperheneuvonta. 
• Perheneuvola
  Perheneuvola tukee perhettä, vanhemmuutta ja parisuhdetta haastavissa tilanteissa. Kymenlaakson perheneuvola tukee perhettäsi, kun perheessäsi on alle 13-vuotias lapsi. Kymenlaakson perheneuvolat sijaitsevat Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa.  Ota yhteyttä perheneuvolaan, jos 
  – koet että lapsesi tai muun perheesi jäsenen oireet voivat olla vakavia 
  – perheessänne tai parisuhteessanne on kriisi
  – kaipaat tukea vanhemmuuteen uudessa tilanteessanne

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

Vanhempainpuhelin ja Chat- MLL

Perhepulma- Väestöliitto

MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry:n

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

Vanhemmuuden tuen palvelut, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri 

Nuorten Matalasta voit saada neuvontaa, vaikka nuoresi ei olisi asiakkaana tai haluaisi tukea. Kysy lisää sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.