Keskittymisvaikeudet

Keskittymisvaikeudet ovat tavallinen ilmiö, ja niitä esiintyy ajoittain lähes kaikilla. Mutta mistä voi tunnistaa, onko kyse normaalista tilapäisestä ilmiöstä vai viitteestä esimerkiksi ADHD:sta? Nuoruudessa aivojen kehitys, arjen rytmit ja tunne-elämä vaikuttavat suuresti keskittymiskykyyn – mutta usein siihen voi myös itse vaikuttaa.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

ADHD vai vaan hetkellistä keskittymisen vaikeutta?

Nuorena aivot kehittyvät vielä, joten keskittymisvaikeudet ja levottomuus voi olla ihan normaalia. Joskus ne voi kuitenkin liittyä ADHD:hen, joka on synnynnäinen tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö. ADHD ei tule vasta teini-iässä – sen oireet näkyvät jo lapsena. ADHD:ssa on keskittymisvaikeuksien lisäksi muitakin oireita, kuten: 

• Impulsiivisuutta (toimii ennen kuin ajattelee) 
• Hyperaktiivisuutta (esim. kehon levottomuutta) 
• Vaikeuksia aloittaa tai suunnitella tekemistä 
• Puheliaisuutta ja vaikeuksia kuunnella 

Jos mietit, voisiko sinulla olla olla ADHD, kerro avoimesti pohdinnoistasi huoltajalle, jonka kanssa voitte yhdessä keskustella asiasta ja tarvittaessa hakeutua lääkärille selvittelemään asiaa lisää.  

 Muista: Kaikilla on joskus vaikeuksia keskittyä. Se ei aina tarkoita ADHD:ta tai muuta häiriötä. 

Mikä vaikuttaa keskittymiseen?

Keskittyminen voi kärsiä monesta eri asiasta: 

• Univaje: Epäsäännöllinen unirytmi ja siitä johtuva väsymys sekä univaje heikentävät keskittymistä. 
• Nälkä: Epäsäännöllinen ruokailurytmi ja liian pitkät ateriavälit aiheuttavat nälkää ja täten laskevat vireystilaa. 
• Liikaa kofeiinia: Pari kupillista kahvia voi piristää, mutta runsaampi kofeiinin saanti voi aiheuttaa levottomuutta, vapinaa ja muita kehollisia oireita. 
• Stressi, väsymys, voimakkaat tunnereaktiot: Kaikki nämä voivat häiritä keskittymistä.
• Tylsyys tai mielenkiinnon puute: On vaikea keskittyä, jos asia ei kiinnosta. 
• Älylaitteet: Jatkuva ärsyketulva heikentää keskittymiskykyä. 
• Mielenterveysongelmat: esim. masennus tai ahdistus voi näkyä keskittymisessä. 

Miten keskittymistä voi parantaa

Hyvä uutinen: keskittymiskykyyn voi vaikuttaa itse omilla valinnoilla! 

• Säännölliset arkirutiinit: Keskittymisvaikeuksiin auttavat arjen perusasioista, kuten unirytmistä, säännöllisestä ruokailurytmistä sekä liikunnasta huolehtiminen. 
• Tauot: Opiskelun tai muun keskittymistä vaativan tekemisen aikana kannattaa pitää tauko vähintään tunnin välein. 
• Aikataulutus: Keskittymistä vaativat tehtävät kannattaa jaotella aamupäivään, kun taas rutiininomaiset ja lyhytkestoisemmat tehtävät iltapäivään. 
• Älylaitetauot: Pysäytä ärsyketulva välillä. 

Testaa aivoterveyspeliä!

Pelin tarkoitus on kuvata arjen valintoja aivoterveyteen. Peli koostuu arjen tilanteista, joissa voit tehdä eri valintoja. Valinnat ovat joko positiivisia tai negatiivisia aivoterveyden kannalta. Pelin lopussa saat yhteenvedon valinnoistasi ja lukeman, joka kertoo aivoterveytesi mahdollisen tilan. Tavoitteena olisi mahdollisimman korkea tulos.

Aivoterveyspeli – Muistiliitto

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

Kouluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut

Nuorten Matala

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.