Psyykkinen kehitys teini-iässä

Murrosikä tuo mukanaan muutoksia, jotka voivat hämmentää vanhempaa. Nuori voi paiskoa ovia tai vetäytyä omaan huoneeseensa ja silti vakuuttaa, että kaikki on hyvin. Kun lapsi muuttuu, miten pysyä mukana ja tukea häntä? Murrosiässä keho muuttuu nopeasti ja näkyvästi, mutta mielen myllerrys voi olla arvaamattomampaa. Aikuisen tärkein tehtävä on olla läsnä ja lähellä: kaikkea ei tarvitse tietää nuorten maailmasta, sillä usein pelkkä kuunteleva läsnäolo riittää.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Murrosikä – nuoren pohdinnat ja mielialan vaihtelut

Murrosikä on aikaa, jolloin nuori pohtii paljon itseään ja omaa kehitystään. Moni miettii, eteneekö oma kasvutahti liian nopeasti tai liian hitaasti. Stressiä ja ahdistusta voi aiheuttaa myös se, että omat ruumiinosat tuntuvat erilaisilta kuin kavereilla. Nuoret vertailevat itseään toisiin: ovatko kaverit jo kokeilleet asioita, joita itse ei ole? Hyväksytäänkö porukkaan, jos ei ole tehnyt samoja asioita? Epävarmuus kuuluu murrosikään, ja se on normaalia.

On tavallista, että biologinen kehitys etenee eri tahtiin kuin psyykkinen tai sosiaalinen kehitys. Ulkoinen olemus voi antaa aikuisille väärän kuvan nuoren kypsyydestä. Nuorta voi kuormittaa, jos häntä pidetään kypsempänä tai lapsellisempana kuin mitä hän itse kokee olevansa.

Vanhempi, ole läsnä ja kuuntele. Kaikkea ei tarvitse tietää tai osata nuorten maailmasta – usein riittää, että nuori kokee tulleensa kuulluksi ja hyväksytyksi.

Mielialan vaihtelut ovat osa kehitystä

Osa murrosikäisen mielialamuutoksista johtuu sukupuolihormonien vaihtelusta ja niiden vaikutuksesta aivoihin. Itkuinen, kiukkuinen tai impulsiivinen nuori tarvitsee ennen kaikkea lempeää suhtautumista. Kannusta nuorta kertomaan, mistä tunne voisi johtua – ja ole valmis auttamaan, jos taustalla on jotakin vakavampaa. Nuoret tarvitsevat tukea tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen.

Mieliala myötäilee usein sitä, mihin nuori keskittyy. Toisinaan vanhempien kommentit ärsyttävät, toisinaan huomio on kavereissa. Nuori haluaa ja puhuu eri asioista kuin lapsi – ja se on normaalia. Tärkeää on hyväksyä tämä, kunhan nuoren toiveet eivät vahingoita häntä itseään.

Miksi murrosikä kuormittaa nuorta?

Murrosiän psyykkiset kehitystehtävät ovat vaativia:

• uuden kehon ja seksuaalisuuden hyväksyminen
• lapsuudesta irtaantuminen
• oman identiteetin rakentaminen

Seksuaalisuuden ja biologisten muutosten ymmärtäminen voi olla hämmentävää. Siksi nuori tarvitsee aikuisen tukea, läsnäoloa ja kuuntelevaa asennetta.

Taantuma kuuluu murrosikään 

Murrosiän kehitys ei etene suoraviivaisesti, vaan voi välillä pysähtyä ja edetä hyppäyksittäin. Psyykkinen kehitys saattaa ajoittain jopa taantua. Tämä on normaalia ja liittyy valtaviin muutoksiin, joita nuori käy läpi. Taantuman tarkoitus on antaa nuorelle tilaisuus korjata ja vahvistaa kehityksen suuntaa.

Taantumavaihe näkyy usein:

• uppiniskaisuutena
• läheisyyden ja etäisyyden tarpeen vaihteluna
• huonona käytöksenä ja kielenkäytön köyhtymisenä
• keskittymisvaikeuksina ja koulumotivaation heikkenemisenä

Vanhemman tuki on tärkeää erityisesti silloin, kun nuoren elämässä on samaan aikaan muita haastavia muutoksia. Lempeä rajojen asettaminen, käytöstapojen vahvistaminen ja koulunkäynnin tukeminen auttavat nuorta selviämään tästä vaiheesta.

Mikä on normaalia ja mikä ei?

Murrosikä haastaa myös vanhemmat pohtimaan: mihin käytökseen puuttua ja mihin ei?

Normaaliin kehitykseen kuuluu esimerkiksi

• lisääntynyt itsekritiikki ja itsekeskeisyys
• asioiden lykkääminen ja viivyttely
• mielenkiinnon kohteiden vaihtuminen
• ajattelun mustavalkoisuus
• halu päättää omista asioista
• satunnaiset päihdekokeilut
• riskialttiuden lisääntyminen
• seksuaalinen herääminen ja kokeilut

Terve rajojen kokeilu ja lapsuudesta eriytyvä ajattelutapa ovat osa normaalia kehitystä.

Sen sijaan huolta herättävät merkit voivat olla

• pitkittynyt masentunut mieliala tai itsetuhoiset ajatukset
• runsaat koulupoissaolot
• harrastusten ja koulumenestyksen romahtaminen
• väkivaltaiset riidat
• toistuvat päihdekokeilut tai jatkuva käyttö
• vakavat onnettomuudet tai riskikäyttäytyminen
• pysyvä kyvyttömyys keskittyä
• hyvin runsaat seksisuhteet tai suuri ikäero seurustelukumppanin kanssa

Jos huoli herää, ota asia puheeksi nuoren kanssa ja tarvittaessa keskustele opettajan, kouluterveydenhoitajan tai muun ammattilaisen kanssa.

Lue lisää

Tukea ja apua

Löydät alta luotettavia verkkopalveluita, joista voit saada tukea ja apua tilanteeseesi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit ovat murrosikäkehityksen asiantuntijoita. Mikään asia ei ole liian iso tai pieni yhdessä pohdittavaksi, joten ethän epäröi ottaa yhteyttä, jos jokin asia lapsesi kehityksessä mietityttää. Yhteystiedot löydät sivun alareunan palveluhausta.

Palvelut

Löydät alta luotettavia verkkopalveluita, joista voit saada tukea ja apua tilanteeseesi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit auttavat ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Mikään asia ei ole liian iso tai pieni yhdessä pohdittavaksi, joten ethän epäröi ottaa yhteyttä, jos jokin asia nuoresi tunnetaitojen kehityksessä mietityttää. Yhteystietoja löydät sivun alareunan palveluhausta.

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

Vanhempainpuhelin ja Chat- MLL

Perhepulma- Väestöliitto

MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry:n

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

Kouluterveydenhuolto

Opiskeluhuollon kuraattorit

Opiskeluhuollon psykologit

Vanhemmuuden tuen palvelut, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri 

Nuorten Matala:

• Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500
• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:
  Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.