Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Ruokailut rytmittävät lapsiperheen arkea

Pienten lasten vanhempana sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa koko perheen jaksamiseen ja hyvinvointiin ruokailujen kautta. Tässä artikkelissa saat käytännönläheisiä vinkkejä terveelliseen ruokarytmiin, ravitseviin välipaloihin ja siihen,miten voit tukea lapsesi kasvua ja kehitystä arjen pienillä valinnoilla. Olitpa sitten kiireinen arjen pyörteissä tai etsit uusia ideoita ruokailuun, tämä teksti on sinua varten – lämpimästi tervetuloa lukemaan!

Lautanen, joka koottu eri ruoka-aineista lautasmallin mukaisesti.

Säännöllinen ruokarytmi rytmittää arkea

Hyvä ravitsemus tukee koko perheen jaksamista, mielialaa ja terveyttä. Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu auttaa lapsia keskittymään koulussa ja vanhempia jaksamaan arjen kiireissä. 

Hyvä ruokarytmi koostuu pääaterioista ja välipaloista. Aamiainen, koululounas, päivällinen ja tarpeen mukaan välipalat muodostavat perustan. Ruokailuväli ei saisi venyä yli neljän tunnin. Aamiainen on erityisen tärkeä, sillä se käynnistää kehon ja parantaa vireyttä. 

Aamupalan sekä säännöllisen ja monipuolisen ruokailun hyödyt: 

Monipuolinen ruokavalio kattaa tarpeet ilman huolta liiallisesta energiansaannista. 

Vinkit hyviin ruokatottumuksiin ja terveelliseen ruokavalioon 

Syökää yhdessä ilman älylaitteita tai ruutuja 

  • Syökää yhdessä ainakin yksi ateria päivässä: istukaa saman pöydän ääreen ilman ruutuja tai älylaitteita. 
  • Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus on tärkeää lapsen empatian kehittymiselle. 
  • Sinä aikuisena toimit esimerkkinä lapsellesi. Älä vaadi lapseltasi jotain mikä on haasteellista myös sinulle. 
  • Toimi rohkeasti esimerkkinä, ja haasta itsesi ruuduttomaan ruokailuun. Harjoitelkaa yhdessä: hyvä keino on luoda yhteinen sääntö, ettei puhelimia tuoda keittiöön, kun on ruoka-aika. 

Säännöllinen ruokarytmi: syökää 3–4 tunnin välein

  • Syökää 5 ateriaa päivässä: aamiainen, lounas, päivällinen ja tarvittaessa välipaloja. 
  • Huolehdi, että sinun ja lastesi ruokailuvälit ovat noin 3–4 tuntia. 

Kasvikunnan tuotteista saatte vastustuskykyä

  • Tarjoa jokaisella aterialla hedelmiä, marjoja tai vihanneksia.  
  • Uusien makujen opettelu vie aikaa. Tärkeintä on säännöllinen maistelu. 

Kuitu tukee vatsan toimintaa ja tasapainottaa verensokeria

  • Suosi täysjyväleipää, -pastaa ja -riisiä 
  • Lisää leseitä puuroon tai jogurttiin 
  • Valitse sokerittomia myslejä, jos pidät myslistä 
  • Muista, että makuaisti tottuu myös sokerittomuuteen 

Hyvät rasvat tukevat kasvua ja jaksamista

  • Käytä kasviöljyjä ja margariinia 
  • Syökää kalaa 2 kertaa viikossa tai huolehdi hyvien rasvahappojen saamisesta kasvikunnan tuotteilla tai kalaöljyvalmisteilla. 
  • Vältä kovia rasvoja, kuten voita ja kermaa: “kohtuus kaikessa” on hyvä ohje. 

Suolaa maltilla

  • Suolaa kertyy helposti elintarvikkeista.  
  • Vältä suolaisia herkkuja, kuten sipsejä. 
  • Kokeile maustaa ruokia yrteillä. 

Sokerin määrää kannattaa seurata ja vähentää

  • Sokeria kertyy helposti mehuista, makeista välipaloista ja maustetuista jogurteista. 
  • Liiallinen sokeri voi heikentää ruokahalua ja vähentää tärkeiden ravintoaineiden saantia. 
  • Verensokeri pysyy tasapainossa ja herkkuhimo hallinnassa, kun syötte tasapainoisia aterioita 4-5 kertaa päivässä: hyviä hiilihydraatteja, proteiinia ja hyviä rasvoja jokaisella aterialla. 

Lapsen energiantarve ja D-vitamiinilisä

  • Kasvava lapsi tarvitsee riittävästi energiaa. Energiantarve kasvaa erityisesti pituuskasvun aikana. 
  • Kaikille 2–17-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 7,5 μg päivittäin ympäri vuoden. Tämä on tärkeää etenkin luuston nopeiden kasvuvaiheiden aikana.  

Urheilevan lapsen ravitsemus 

  • Paljon liikkuvan lapsen on tärkeää saada riittävästi energiaa ja ravintoaineita.  
  • Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio tukevat suorituskykyä ja palautumista.  
  • Ravitsevat välipalat ovat erityisen tärkeitä harjoitusten yhteydessä.  

Ruokakolmiosta näet, mitä kannattaa syödä eniten ja mitä vähiten. Lisää kolmion alaosan ruoka-aineita ravitsemukseenne paljon. Mitä ylempänä kolmiota jokin sijaitsee, sitä vähemmän niitä on hyvä syödä.  

Vuoden 2024 kansallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuva ruokapyramidi. Lähde: ©Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Välipala on tärkeä osa lapsen ravitsemusta

Hyvä välipala sisältää kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa ja proteiinia. Välipalan koko riippuu seuraavan aterian ajankohdasta. Epäterveelliset välipalat, kuten pasteijat ja makeiset, voivat viedä tilaa ravitsevalta ruualta. 

piirretty saukon kuva

Helpot välipalavinkit

• Täysjyväleipä ja terveelliset päällysteet 
• Hedelmä, marjat, smoothie 
• Pähkinät 
• Tuorepuuro 
• Jogurtti, rahka, viili 
• Kasvipohjaiset välipalat (esim. kaura- tai soijatuotteet) 

Urheilevalle lapsellesi voit sujauttaa reppuun tai treenikassiin välipalaksi esimerkiksi myslipatukoita ja vesipullon. Voit kysyä myös lapsesi valmentajilta välipalavinkkejä.

Mitä jos et jaksa huolehtia terveellisestä ruoasta?

Elämässä tulee ajanjaksoja ja tapahtumia, jotka vaikuttavat omaan jaksamiseesi. On ihan okei välillä päästää itsensä helpommalla ja ostaa kaupasta ruokaa mahdollisimman valmiina.  

Jos olette jo pidempään syöneet einesruokia tai et meinaa jaksaa huolehtia syömisistä, ota yhteyttä Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalihuollon asiakasneuvontaan. Kysy heiltä, mistä voisit saada apua arkeenne. Pidemmällä aikavälillä valmisruoat eivät ole hyväksi terveydelle. Ne ovat myös kalliimpia kuin itse tehty ruoka. 

Video: Perheen ravitsemuksen peruskallio


Lue lisää


Tukea ja apua

Voit olla yhteydessä neuvolaan, jos kaipaat tukea lapsen ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.