Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
2–6-vuotiaan lapsen fyysinen kehitys
Neuvolaikäisen lapsen fyysinen kehitys sisältää monia osa-alueita ja se etenee yksilöllisesti lapsen iän ja kehitysvaiheen mukaan. Neuvolassa seurataan lapsen fyysistä kehitystä säännöllisillä tarkastuksilla, joissa muun muassa mitataan pituus, paino ja päänympärys.
Kasvu jatkuu yleensä tasaisesti, mutta voi vaihdella yksilöllisesti. Neuvolassa seurataan mahdollisia poikkeamia kasvukäyrissä ja muutoinkin kehityksessä, jotta mahdolliset haasteet havaittaisiin hyvissä ajoin ja niihin päästäisiin puuttumaan.
Taaperoiässä liikkuminen kehittyy varmemmaksi: lapsi oppii juoksemaan, kiipeilemään ja heittämään palloa. Hän alkaa syödä itse, harjoittelee pukemista ja kuivaksi oppimista.
Leikki-iässä lapsen tasapaino, koordinaatio ja lihasvoima kehittyvät. Hän oppii ajamaan polkupyörällä, hyppimään, kiipeilemään ja piirtämään tarkemmin. Hienomotoriikka kehittyy. Fyysinen kasvu jatkuu yleensä tasaisena ja lapsen kehon mittasuhteet alkavat muistuttaa enemmän aikuisen rakennetta.
2–6-vuotiaan lapsen psyykkinen kehitys
Neuvolaikäisen lapsen psyykkinen kehitys on nopeaa ja monivaiheista. Se sisältää muun muassa tunne-elämän, vuorovaikutustaitojen, minäkuvan ja ajattelun kehittymisen.
2–6-vuotiaana lapselle tärkeitä asioita ovat leikki, mielikuvitus ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Turvallinen kasvuympäristö ja arjen toiminta sekä vanhempien luoma kannustava ja rakastava ilmapiiri luovat hyvää pohjaa tasapainoiselle psyykkiselle kasvulle. Tässä ikävaiheessa tapahtuu suuria harppauksia lapsen tunne-elämässä, ajattelussa ja sosiaalisissa taidoissa.
Taaperoiässä lapsi haluaa alkaa tehdä asioita itse, mikä voi näkyä kiukutteluna arjessa. Sanavarasto kasvaa ja lapsi alkaa ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan. Leikki on yksinkertaista, mutta tärkeää mielikuvituksen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta. Iän karttuessa mielikuvitus vilkastuu ja lapsi alkaa keksiä tarinoita ja leikkiä roolileikkejä. Hän alkaa huomioida muita ihmisiä ympärillään, mutta tavaroiden ja asioiden jakaminen on vielä vaikeaa.
Vilkas mielikuvitus voi aiheuttaa pelkoja, jotka ovat tähän kehitysvaiheeseen normaaleja. Lähempänä kouluunlähtöikää lapsen ajattelu muuttuu loogisemmaksi ja hän alkaa ymmärtää syy-seuraussuhteita sekä sääntöjä. Hän alkaa tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Hän oppii toimimaan ryhmässä ja alkaa ymmärtää oikean ja väärän.
Lue lisää
Tukea ja apua
Palvelut
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Palvelut
Hakuehdoilla löytyi 179 tulosta
Vauvaperheohjaus Pulmussa tuetaan odottavien ja vauvaperheiden voimavaroja arjessa ja ohjataan vauvan univalverytmin löytämisessä. Tarjoamme tukea…
Virolahden kunnan omistamilla alueilla (mm. Virojoessa, Siikasaaressa, Mustalahdessa, Ruosviikinpohjassa) voi pitää venettä. Veneen pidosta peritään…
Virolahden kunnan omistamilla alueilla (mm. Virojoessa, Siikasaaressa, Mustalahdessa, Ruosviikinpohjassa) voi pitää venettä. Veneen pidosta peritään…
Kotkan kaupungilla on vuokrattavana n. 1300 eritasoista venepaikkaa neljässä eri puolella kaupunkia sijaitsevissa pienvenesatamissa. Satamissa…
Ikääntyneille suunnattuja vertaisohjattuja liikuntaryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset henkilöt, jotka ovat käyneet liikuntapalveluiden järjestämän ohjaajakoulutuksen. Vertaisohjaaja ei…
Vertaisryhmät ilman toista vanhempaa kasvaville lapsille ja nuorille
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto RyLeija-ryhmät ovat vertaisryhmiä ilman toista vanhempaa kasvaville lapsille ja nuorille. Ryhmien tavoitteena on vahvistaa lasten…
Järjestämme yhden vanhemman perheiden teini-ikäisten nuorten vanhemmille vertaisryhmiä ja -tapaamisia livenä ja verkossa.Yksin teini-ikäisen vanhempana…
Vanhempien olohuoneissa eli vertaistukiryhmissä sekä jäsenyhdistyksissämme saat tukea omaan vanhemmuuteensa. Ryhmiä on erovanhemmille, yksinhuoltajille ja…
Simpukka ry:n Helminauha-hankkeen kautta voit löytää toisia lahjasoluhoidoilla lasta toivovia, lapsen saaneita ja lahjasoluilla alkunsa…
Suomen Uusperheiden Liiton kautta voit kohdata toisia uusperheellisiä sekä saada ja antaa vertaistukea. Tärkeimpänä toimintamuotona…
Jos sinua huolestuttaa lapsesi viivästynyt puheenkehitys, saattaa kyseessä olla kehityksellinen kielihäiriö. Suomen Kielipolku SLI ry…
Uusperheille tarkoitettu vertaistukipalvelu, jota annetaan etänä pääosin Teams-sovelluksen kautta. Voit jakaa luottamuksellisesti kokemuksia ja ajatuksia…