Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

2–6-vuotiaan lapsen fyysinen kehitys

Neuvolaikäisen lapsen fyysinen kehitys sisältää monia osa-alueita ja se etenee yksilöllisesti lapsen iän ja kehitysvaiheen mukaan. Neuvolassa seurataan lapsen fyysistä kehitystä säännöllisillä tarkastuksilla, joissa muun muassa mitataan pituus, paino ja päänympärys.  

Kasvu jatkuu yleensä tasaisesti, mutta voi vaihdella yksilöllisesti. Neuvolassa seurataan mahdollisia poikkeamia kasvukäyrissä ja muutoinkin kehityksessä, jotta mahdolliset haasteet havaittaisiin hyvissä ajoin ja niihin päästäisiin puuttumaan.  

Taaperoiässä liikkuminen kehittyy varmemmaksi: lapsi oppii juoksemaan, kiipeilemään ja heittämään palloa. Hän alkaa syödä itse, harjoittelee pukemista ja kuivaksi oppimista.

Leikki-iässä lapsen tasapaino, koordinaatio ja lihasvoima kehittyvät. Hän oppii ajamaan polkupyörällä, hyppimään, kiipeilemään ja piirtämään tarkemmin. Hienomotoriikka kehittyy. Fyysinen kasvu jatkuu yleensä tasaisena ja lapsen kehon mittasuhteet alkavat muistuttaa enemmän aikuisen rakennetta.  

2–6-vuotiaan lapsen psyykkinen kehitys 

Neuvolaikäisen lapsen psyykkinen kehitys on nopeaa ja monivaiheista. Se sisältää muun muassa tunne-elämän, vuorovaikutustaitojen, minäkuvan ja ajattelun kehittymisen. 

2–6-vuotiaana lapselle tärkeitä asioita ovat leikki, mielikuvitus ja vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Turvallinen kasvuympäristö ja arjen toiminta sekä vanhempien luoma kannustava ja rakastava ilmapiiri luovat hyvää pohjaa tasapainoiselle psyykkiselle kasvulle. Tässä ikävaiheessa tapahtuu suuria harppauksia lapsen tunne-elämässä, ajattelussa ja sosiaalisissa taidoissa.  

Taaperoiässä lapsi haluaa alkaa tehdä asioita itse, mikä voi näkyä kiukutteluna arjessa. Sanavarasto kasvaa ja lapsi alkaa ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan. Leikki on yksinkertaista, mutta tärkeää mielikuvituksen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta. Iän karttuessa mielikuvitus vilkastuu ja lapsi alkaa keksiä tarinoita ja leikkiä roolileikkejä. Hän alkaa huomioida muita ihmisiä ympärillään, mutta tavaroiden ja asioiden jakaminen on vielä vaikeaa.

Vilkas mielikuvitus voi aiheuttaa pelkoja, jotka ovat tähän kehitysvaiheeseen normaaleja. Lähempänä kouluunlähtöikää lapsen ajattelu muuttuu loogisemmaksi ja hän alkaa ymmärtää syy-seuraussuhteita sekä sääntöjä. Hän alkaa tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Hän oppii toimimaan ryhmässä ja alkaa ymmärtää oikean ja väärän.  



Lue lisää


Tukea ja apua

Palvelut

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola.

(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun)Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.