Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Miten puhun lapseni kanssa kiusaamisesta?

Kiusaaminen on monimuotoinen ilmiö, joka voi ilmetä fyysisenä, henkisenä tai sosiaalisena painostuksena. 7–12-vuotiaat lapset ovat kehitysvaiheessa, jossa kaverisuhteet ja ryhmään kuuluminen ovat erityisen tärkeitä. Vanhemman tehtävä kiusaamistilanteissa on olla lapsen tukena, kuunnella, toimia ja kasvattaa lapsesta empaattinen ja rohkea toimija. Avoin keskusteluyhteys, yhteistyö koulun kanssa ja lapsen tunnetaitojen vahvistaminen ovat avainasemassa.

Luo avoin ja turvallinen keskusteluyhteys

Lapset eivät aina kerro kiusaamisesta suoraan. Siksi on tärkeää, että vanhempi osoittaa kiinnostusta lapsen arkeen ja tunteisiin. Päivittäiset kysymykset kuten ”Miten koulussa meni?” tai ”Kenen kanssa leikitte tänään?” voivat avata keskustelua. Jos lapsi vaikuttaa alakuloiselta, vetäytyvältä tai ärtyneeltä, se voi olla merkki kiusaamisesta.

Kuuntele rauhassa ja ilman tuomitsemista

Jos lapsi kertoo kiusaamisesta, vanhemman tehtävä on kuunnella  ja osoittaa myötätuntoa. Lapselle on tärkeää tietää, että hän ei ole syyllinen kiusaamiseen. Vältä kiirehtimistä ratkaisuihin – anna lapsen kertoa oma näkökulmansa. Jos lapsi itse on kiusaaja, keskustele asiasta rauhallisesti ja selkeästi, mutta syyllistämättä.

Tunnista kiusaamisen muodot

Kiusaaminen voi olla:

  • Sanallista: nimittely, pilkkaaminen
  • Fyysistä: töniminen, lyöminen
  • Sosiaalista: ulkopuolelle jättäminen, ryhmästä sulkeminen
  • Digitaalista: ilkeät viestit tai kuvat verkossa
  • Vanhemman on hyvä keskustella lapsen kanssa siitä, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei. Lapsi ei aina tunnista kiusaamista, jos se tapahtuu epäsuorasti tai ryhmässä.

Toimi yhteistyössä koulun kanssa

Jos epäilet kiusaamista, ota yhteyttä kouluun mahdollisimman pian. Opettajat ja koulun opiskeluhuollon kuraattori tai terveydenhoitaja voivat antaa lisätietoa tilanteesta ja tukea ratkaisujen löytämisessä. Kiusaamisen ehkäisy on yhteinen tehtävä, jossa vanhemmat, koulu ja lapsi toimivat yhdessä.

Vahvista lapsen itsetuntoa ja empatiakykyä

Lapsen itsetunto on tärkeä suoja kiusaamista vastaan. Kannusta lasta ilmaisemaan tunteitaan, puolustamaan itseään ja muita sekä toimimaan reilusti. Empatian harjoittaminen – esimerkiksi keskustelemalla siitä, miltä toisesta voi tuntua – auttaa lasta ymmärtämään kiusaamisen vaikutuksia.

Puhu kiusaamisesta myös ennaltaehkäisevästi

Kiusaamisesta kannattaa puhua ennen kuin isompia ongelmia syntyy. Keskustelut voivat liittyä esimerkiksi kirjoihin, elokuviin tai uutisiin, joissa kiusaaminen tulee esiin. Näin lapsi oppii tunnistamaan tilanteita ja tietää, että vanhempaan voi luottaa.

Videot: Kiusaaminen koulussa, kiusaaminen netissä, näin keskustelet kiusatuksi joutuneen kanssa ja näin keskustelet kiusaamista tehneen kanssa


Lue lisää


Tukea ja apua

Omahoito-ohjelmat

Tutustu mielenterveystalon Kaveritaitojen omahoito- ohjelmaan. Tämä ohjelma antaa tietoa lasten kaveritaidoista ja siitä, miten voit tukea lastasi.

Palvelut

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: kouluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattorit, opiskeluhuollon psykologit, perheneuvola.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.