Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Huolestuttaako lapsesi käytös, mieliala tai jaksaminen?
Jos mietit, voisiko kyse olla psyykkisestä sairaudesta, et ole yksin. Moni vanhempi pohtii, mistä lapsen oireet johtuvat ja milloin on syytä hakea apua. Tässä artikkelissa saat tietoa siitä, miten psyykkinen sairaus voi näkyä alakouluikäisellä lapsella, milloin huolestua ja mistä tukea on saatavilla. Sinä tunnet lapsesi parhaiten, ja huolen jakaminen on tärkeä askel eteenpäin.
Mikä on lapsen psyykkinen sairaus?
Lapsesi ei enää halua lähteä harrastuksiin eikä kavereita tapaamaan – onkohan hän masentunut? Tai hänellä Wilma on täynnä merkintöjä siitä, että joutuu koulussa tappeluihin – mikä häntä oikein vaivaa? Tarkoittavatko uniongelmat sitä, että lapsesi on ahdistunut? Yksittäinen oire on harvoin merkki mielenterveyden häiriöstä. Yleensä oireita on useita.
Tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa puhutaan yhä enemmän lasten mielenterveydestä ja psyykkisistä sairauksista. Arjen haasteet lapsesi kanssa voivat herättää miettimään, onko hänellä jokin psyykkinen sairaus.
Lapsen psyykkinen sairaus, eli mielenterveyden häiriö on:
- lapsen arkielämään selvästi vaikuttava kärsimys tai
- lapsen arkielämälle haittaa aiheuttava psyykkisten oireiden yhdistelmä
Usean samanaikaisen oireen esiintyminenkään ei yleensä tarkoita psyykkistä sairautta, jos lapsi selviytyy hyvin ikänsä mukaisessa arkielämässä:
- syömisessä, nukkumisessa, leikkimisessä
- koulunkäynnissä, harrastuksissa
- suhteissa perheenjäseniin ja ikätovereihin
Miten psyykkinen sairaus voi näkyä alakouluikäisellä?
Ystävyyssuhteissa ja vapaa-ajalla
Jos lapsesi ei pysty luomaan ystävyyssuhteita ikätovereihin tai lakkaa ylläpitämästä niitä.
Jos lapsesi ei kiinnostu vapaa-ajan toiminnoista tai hän ei jaksa osallistua niihin pitkäjänteisesti.
- esimerkiksi leikkiminen, ulkoilu, piirtäminen, lukeminen, ohjatut harrastukset
Rajoittavina pelkoina, väkivaltana, eroahdistuksen
Pelot ovat lapsilla tavallisia. Lapsesi kokemat pelot ovat huolestuttavia silloin, kun niitä on paljon tai ne rajoittavat arkista elämää.
- esimerkiksi erilaiset hyönteispelot ovat lapsilla tavallisia, mutta jos ne estävät olemasta ulkona kesällä, on aihetta huolestua.
Onko lapsesi toistuvasti fyysisesti väkivaltainen sisaruksia, kavereita, vanhempia tai koulun aikuisia kohtaan? Silloin sinun tehtäväsi on pyytää lapsellesi apua.
Kykeneekö lapsesi olemaan erossa vanhemmistaan? Alakouluikäinen pystyy useimmiten jo yökyläilemään kavereiden tai isovanhempien luona.
Merkittävinä vaikeuksina syömisessä tai nukkumisessa
Lapsellasi on merkittäviä vaikeuksia syömisessä tai nukkumisessa, kun
- syöminen saattaa kestää poikkeuksellisen kauan
- lapsesi on hyvin valikoiva ruokailussaan
- lapsesi syö niin vähän, että kasvu ei edisty
Jatkuva nukahtamisen vaikeus tai varhainen herääminen vaativat selvittelyä. Tilapäiset univaikeudet esimerkiksi ennen kokeita tai lomamatkalla kuuluvat lapsen elämään.
Mielialan laskuna, itsensä vahingoittamisena tai siitä puhumisena
Lapsi puhuu itsensä vahingoittamisesta tai itsensä tappamisesta, tai hän pyrkii vahingoittamaan itseään tarkoituksellisesti
- esimerkiksi hakkaamalla päätään seinään, lyömällä itseään tai viiltelemällä.
Lapsesi on itkuinen, alakuloinen, yksinäinen tai ilmeetön:
- hän vetäytyy yksikseen,
- ei tunnu ilahtuvan asioista entiseen tapaan
- itkeskelee herkemmin kuin aikaisemmin tai ilman ilmeistä syytä
Rituaaleina, päihteiden käyttönä ja keskittymisvaikeuksina
- Lapsella on rituaaleja ja taianomaista ajattelua siinä määrin, että normaali ikätasoinen elämä häiriintyy. Rituaaleja ovat esimerkiksi toistuva käsien pesu tai tarve tehdä asiat aina samassa järjestyksessä. Ohimenevänä nämä oireet ovat tavallisia alakouluikäisellä lapsella eikä niistä tarvitse huolestua.
- Lapsi käyttää toistuvasti päihteitä, esimerkiksi nikotiinipussit, nuuska, tupakka, sähkötupakka, alkoholi, huumeet, impattavat aineet.
- Lapsella on merkittäviä vaikeuksia keskittyä koulutehtäviin, leikkimiseen tai harrastukseen.
Mitä voit tehdä, jos epäilet psyykkistä sairautta alakouluikäisellä
Lapsesi oireilu voi herättää sinussa suurta huolta, pelkoa, häpeää tai epäonnistumisen tunnetta. Sinusta saattaa tuntua helpommalta yrittää unohtaa koko juttu tai ajatella, että oman lapsen oireet ovat kuitenkin aika vähäisiä verrattuna muihin.
Joskus taas lapsen oireet saattavat kasvaa mielessäsi suurin mittoihin. Voi olla hyvin pelottava ajatus, että omalla lapsella on vakava psyykkinen sairaus.
Saat huolesi ja pelkosi hallintaan, kun juttelet havainnoistasi lapsen kehitykseen perehtyneen ammattilaisen kanssa. Heitä ovat esimerkiksi kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai lääkäri.
Mitä aikaisemmin lapsen mahdollista psyykkistä sairautta päästään selvittämään ja hoitamaan, sitä vähemmän se vaikuttaa hänen elämäänsä pitkällä tähtäimellä.
Lasten psyykkisiä häiriöitä osataan hoitaa Suomessa hyvin ja niiden hoito kehittyy edelleen koko ajan. Niitä hoidetaan aina yhteistyössä lapsen lähimpien aikuisten kanssa.
Jos olet huolestunut lapsesi psyykkisestä oireilusta, ota yhteyttä kouluterveydenhuoltoon tai perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin (terveysasemalle). Siellä arvioidaan tilanne ja ohjataan tarvittaviin jatkoselvittelyihin. Yhteystiedot löydät sivun alaosassa olevalla palveluhaulla.
Lue lisää
Lue lisää lapsen ahdistuksesta ja peloista Mielenterveystalon sivuilta
Tukea ja apua
Omahoito-ohjelmat
Tutustu mielenterveystalon lapsiperheiden omahoito-ohjelmiin. Sieltä voi löytää tietoa ja työkaluja siihen, miten voit tukea lastasi.
Palvelut
Hae apua matalla kynnyksellä jos koet, että lapsen oireet hankaloittavat lapsen tai perheenne selviytymistä arjessa. Apua tulee hakea viivyttelemättä, jos
- lapsella on itsetuhoisia ajatuksia
- lapsella esiintyy itseään satuttavaa käyttäytymistä
- koet vanhempana voimavarojesi olevan vähissä
Hätätilanteissa soita numeroon 112
Jos mietit, tarvitseeko lapsesi nopeasti apua, soita päivystysapuun p. 116 117
Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: kouluterveydenhuolto, perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
- Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000
- Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Palvelut
Hakuehdoilla löytyi 166 tulosta
Mitä tarjoamme ja kenelle?Dopinglinkki.fi tarjoaa tutkittua tietoa ja matalan kynnyksen anonyymia ja moralisoimatonta terveysneuvontaa kuntodopingiin…
Asiakastyö isien kanssaTeemme asiakastyötä sekä yksilömuotoisena että vertaisryhmätoimintana Kuopion, Mikkelin ja Varkauden alueilla. Toimintaamme järjestetään…
Tarjoamme laajaa tukea eroon ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Kun haluat keskustella tai kysyä siitä, kuinka…
Eroryhmät ovat ammattilaisen vetämiä eron vertaistukiryhmiä. Ryhmissä käsittelet eron tuomia tunteita, kohotat omaa itsetuntoa, ymmärrät…
Erosta Elossa on valtakunnallinen palvelu, joka tukee ja opastaa miehiä ero-ongelmien käsittelyssä ja niistä selviämisessä….
Esiopetuksen oppilaalla on oikeus opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuolto koostuu yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta.Esiopetusyksikköä ja koulua tukeva ehkäisevä…
Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä esiopetuksen henkilökunta seuraa, arvioi ja kehittää yhteisön hyvinvointia. Yleisen hyvinvoinnin tukemiseksi toteutamme yhteisöllisiä…
Vammaiskortti on vapaaehtoinen ja maksullinen kortti, joka toimii vammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja osallistumisen apuvälineenä Suomessa…
Tuemme alle 18-vuotiaiden lasten harrastamista myöntämällä tukea kohtuullisiin ja välttämättömiin harrastuskuluihin silloin, kun harrastuksen aloittaminen…
Fysioterapian tavoitteena on edistää toimintakykyä ja helpottaa oireita. Kuntoutujana osallistut aktiivisesti kuntoutukseesi yhdessä ammattilaisen kanssa….
Fysioterapiayksiköissämme tarjotaan ryhmäkuntoutusta, johon ohjaudut fysioterapeutin vastaanoton kautta. Fysioterapeutti arvioi sinulle yksilöllisesti sopivan kuntoutusryhmän. Ryhmässä…
Muistisairauksien tutkimus ja alkuhoito tapahtuu geriatrisella poliklinikallaJos unohtelu ja muistihäiriöt toistuvat usein, on syytä selvittää,…