Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Huolestuttaako lapsesi käytös, mieliala tai jaksaminen?

Jos mietit, voisiko kyse olla psyykkisestä sairaudesta, et ole yksin. Moni vanhempi pohtii, mistä lapsen oireet johtuvat ja milloin on syytä hakea apua. Tässä artikkelissa saat tietoa siitä, miten psyykkinen sairaus voi näkyä alakouluikäisellä lapsella, milloin huolestua ja mistä tukea on saatavilla. Sinä tunnet lapsesi parhaiten, ja huolen jakaminen on tärkeä askel eteenpäin. 

Mikä on lapsen psyykkinen sairaus? 

Lapsesi ei enää halua lähteä harrastuksiin eikä kavereita tapaamaan – onkohan hän masentunut? Tai hänellä Wilma on täynnä merkintöjä siitä, että joutuu koulussa tappeluihin – mikä häntä oikein vaivaa? Tarkoittavatko uniongelmat sitä, että lapsesi on ahdistunut? Yksittäinen oire on harvoin merkki mielenterveyden häiriöstä. Yleensä oireita on useita. 

Tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa puhutaan yhä enemmän lasten mielenterveydestä ja psyykkisistä sairauksista. Arjen haasteet lapsesi kanssa voivat herättää miettimään, onko hänellä jokin psyykkinen sairaus. 

Lapsen psyykkinen sairaus, eli mielenterveyden häiriö on: 

Usean samanaikaisen oireen esiintyminenkään ei yleensä tarkoita psyykkistä sairautta, jos lapsi selviytyy hyvin ikänsä mukaisessa arkielämässä: 

Miten psyykkinen sairaus voi näkyä alakouluikäisellä?

Ystävyyssuhteissa ja vapaa-ajalla

Jos lapsesi ei pysty luomaan ystävyyssuhteita ikätovereihin tai lakkaa ylläpitämästä niitä. 

  • esimerkiksi hän ei lähde kavereiden kanssa ulos tai kutsu heitä kotiin tai joutuu jatkuvasti riitoihin kavereiden kanssa 
  • Jos lapsesi ei kiinnostu vapaa-ajan toiminnoista tai hän ei jaksa osallistua niihin pitkäjänteisesti.

    • esimerkiksi leikkiminen, ulkoilu, piirtäminen, lukeminen, ohjatut harrastukset

    Rajoittavina pelkoina, väkivaltana, eroahdistuksen

    Pelot ovat lapsilla tavallisia. Lapsesi kokemat pelot ovat huolestuttavia silloin, kun niitä on paljon tai ne rajoittavat arkista elämää. 

    • esimerkiksi erilaiset hyönteispelot ovat lapsilla tavallisia, mutta jos ne estävät olemasta ulkona kesällä, on aihetta huolestua.  

    Onko lapsesi toistuvasti fyysisesti väkivaltainen sisaruksia, kavereita, vanhempia tai koulun aikuisia kohtaan? Silloin sinun tehtäväsi on pyytää lapsellesi apua. 

    Kykeneekö lapsesi olemaan erossa vanhemmistaan? Alakouluikäinen pystyy useimmiten jo yökyläilemään kavereiden tai isovanhempien luona.

    Merkittävinä vaikeuksina syömisessä tai nukkumisessa

    Lapsellasi on merkittäviä vaikeuksia syömisessä tai nukkumisessa, kun 

    • syöminen saattaa kestää poikkeuksellisen kauan  
    • lapsesi on hyvin valikoiva ruokailussaan   
    • lapsesi syö niin vähän, että kasvu ei edisty 

    Jatkuva nukahtamisen vaikeus tai varhainen herääminen vaativat selvittelyä. Tilapäiset univaikeudet esimerkiksi ennen kokeita tai lomamatkalla kuuluvat lapsen elämään.

    Mielialan laskuna, itsensä vahingoittamisena tai siitä puhumisena

    Lapsi puhuu itsensä vahingoittamisesta tai itsensä tappamisesta, tai hän pyrkii vahingoittamaan itseään tarkoituksellisesti  

    • esimerkiksi hakkaamalla päätään seinään, lyömällä itseään tai viiltelemällä.  

    Lapsesi on itkuinen, alakuloinen, yksinäinen tai ilmeetön:  

    • hän vetäytyy yksikseen,  
    • ei tunnu ilahtuvan asioista entiseen tapaan  
    • itkeskelee herkemmin kuin aikaisemmin tai ilman ilmeistä syytä

     Rituaaleina, päihteiden käyttönä ja keskittymisvaikeuksina

    • Lapsella on rituaaleja ja taianomaista ajattelua siinä määrin, että normaali ikätasoinen elämä häiriintyy. Rituaaleja ovat esimerkiksi toistuva käsien pesu tai tarve tehdä asiat aina samassa järjestyksessä. Ohimenevänä nämä oireet ovat tavallisia alakouluikäisellä lapsella eikä niistä tarvitse huolestua. 
    • Lapsi käyttää toistuvasti päihteitä, esimerkiksi nikotiinipussit, nuuska, tupakka, sähkötupakka, alkoholi, huumeet, impattavat aineet. 
    • Lapsella on merkittäviä vaikeuksia keskittyä koulutehtäviin, leikkimiseen tai harrastukseen.  

     Mitä voit tehdä, jos epäilet psyykkistä sairautta alakouluikäisellä

    Lapsesi oireilu voi herättää sinussa suurta huolta, pelkoa, häpeää tai epäonnistumisen tunnetta. Sinusta saattaa tuntua helpommalta yrittää unohtaa koko juttu tai ajatella, että oman lapsen oireet ovat kuitenkin aika vähäisiä verrattuna muihin.  

    Joskus taas lapsen oireet saattavat kasvaa mielessäsi suurin mittoihin. Voi olla hyvin pelottava ajatus, että omalla lapsella on vakava psyykkinen sairaus.  

    Saat huolesi ja pelkosi hallintaan, kun juttelet havainnoistasi lapsen kehitykseen perehtyneen ammattilaisen kanssa. Heitä ovat esimerkiksi kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai lääkäri.  

    Mitä aikaisemmin lapsen mahdollista psyykkistä sairautta päästään selvittämään ja hoitamaan, sitä vähemmän se vaikuttaa hänen elämäänsä pitkällä tähtäimellä.  

    Lasten psyykkisiä häiriöitä osataan hoitaa Suomessa hyvin ja niiden hoito kehittyy edelleen koko ajan. Niitä hoidetaan aina yhteistyössä lapsen lähimpien aikuisten kanssa.

    Jos olet huolestunut lapsesi psyykkisestä oireilusta, ota yhteyttä kouluterveydenhuoltoon tai perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin (terveysasemalle). Siellä arvioidaan tilanne ja ohjataan tarvittaviin jatkoselvittelyihin. Yhteystiedot löydät sivun alaosassa olevalla palveluhaulla.


    Lue lisää

    Lue lisää lapsen ahdistuksesta ja peloista Mielenterveystalon sivuilta 


    Tukea ja apua

    Omahoito-ohjelmat

    Tutustu mielenterveystalon lapsiperheiden omahoito-ohjelmiin. Sieltä voi löytää tietoa ja työkaluja siihen, miten voit tukea lastasi.

    Palvelut

    Hae apua matalla kynnyksellä jos koet, että lapsen oireet hankaloittavat lapsen tai perheenne selviytymistä arjessa. Apua tulee hakea viivyttelemättä, jos  

    Hätätilanteissa soita numeroon 112
    Jos mietit, tarvitseeko lapsesi nopeasti apua, soita päivystysapuun p. 116 117 

    Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

    Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: kouluterveydenhuolto, perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut.

    Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:


    Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.