Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Synnytystä ennakoivat supistelut

Ennen synnytyksen käynnistymistä esiintyy usein ennakoivia supisteluja. Ennakoivat supistelut ovat epäsäännöllisiä, saattavat kestää useita päiviä ja supistukset voivat olla kivuliaita. Muutamia päiviä ennen synnytyksen lähestymistä voit huomata emättimestä erittyvän veriviirusta limaa tai suuremman limaisen kokkareen. Tätä kutsutaan limatulpaksi, joka irtoaa kohdunsuulta. Synnytystä ennakoivaa vaihetta kutsutaan latenssivaiheeksi. 

Latenssivaiheen tärkeä tehtävä on kypsyttää kohdun kaulakanavaa synnytystä varten. Ennakoivat supistelut auttavat myös sikiötä laskeutumaan synnytyskanavassa alaspäin. Supistuskipuja voi tarvittaessa helpottaa hengittelemällä syvään ja rauhallisesti sekä liikkumalla kevyesti. Lämpö tuo myös helpotusta kiputunteeseen. Kokeile lämmintä suihkua tai lämpötyynyä helpottamaan oloasi. Lisäksi kosketuksella ja hieronnalla on kehoa rentouttava vaikutus.  

Ennakoivien supistelujen aikana kannattaa harjoitella erilaisia rentoutustapoja, joita voit hyödyntää myöhemmin synnytyksessä. Tärkeintä on löytää itselle parhaiten sopivat keinot.  

Synnytyksen käynnistyminen supisteluilla tai lapsivedenmenolla

Synnytys on kunnolla käynnissä, kun supistuksia tulee säännöllisesti, ne jatkuvat, tihenevät ja voimistuvat. Supistukset ovat tällöin myös kivuliaita, ja yhden supistuksen kesto on noin minuutti. Kohtu tuntuu synnytyssupistusten aikana aivan kovalta. 

Ensisynnyttäjä voi seurailla supistuksia kotona 2–3 tuntia ja odottaa, että supistuksia tulee säännöllisesti 5 minuutin välein. Uudelleensynnyttäjä voi seurailla supistuksia 1–2 tuntia ja odottaa, että supistuksia tulee säännöllisesti 10 minuutin välein. Voit olla yhteydessä synnytyssairaalaan milloin vain, jos tarvitset neuvoja.  

Synnytys voi käynnistyä myös lapsivedenmenolla. Sikiökalvoihin tulee reikä, ja lapsivesi valuu ulos emättimestä. Lapsivettä saattaa tulla ulos kerralla suuria määriä tai tihkuttaa pienempiä määriä. Jos epäilet lapsivedenmenoa, ota yhteyttä synnytysyksikköön. Saat synnytysyksikön kätilöltä ohjeet, miten toimitaan.  

Joskus synnytys täytyy käynnistää synnyttäjästä tai sikiöstä johtuvien syiden vuoksi. Tällöin kohdunsuun kypsyttely tehdään lääkkeellisesti tai mekaanisesti.  

Soita sairaalaan, jos huomaat jotakin seuraavista:  

  • Sikiö ei liiku normaalisti 
  • Jatkuvaa kovaa kipua 
  • Runsasta verenvuotoa 
  • Tihentyvät, kipeät supistukset, jotka tulevat alle kymmenen minuutin välein 
  • Lapsivedenmeno 
  • Vihreä lapsivesi  
  • Sinulle ilmaantuu muita poikkeavia, äkillisiä oireet kuten näköhäiriöt, voimakas päänsärky, ylävatsan puristava kipu, ihon kutina erityisesti kämmenissä, jalkapohjissa tai vatsalla 

Alatiesynnytyksessä on kolme eri vaihetta

Synnytys sisältää kolme vaihetta: avautumisvaiheen, ponnistusvaiheen ja jälkeisvaiheen. Ensisynnyttäjällä vaiheet ovat usein kestoltaan pidempiä kuin uudelleen synnyttäjällä.  

Avautumisvaihe

Avautumisvaiheessa kohdun supistukset lyhentävät kohdun kaulakanavan ja avaavat kohdun suun auki. Lisäksi supistukset työntävät sikiötä alas päin synnytyskanavassa. Avautumisvaiheen lopussa kohdunsuu on auki 10 cm ja kohdun kaulakanava on hävinnyt.  

Sikiö saattaa olla avautumisvaiheen lopussa vielä korkealla synnytyskanavassa. Sikiön laskeutumista voidaan joutua odottamaan hetken. Vaihetta kutsutaan siirtymävaiheeksi. Synnyttäjän pystympi asentoa ja lantion liikuttelu puolelta toiselle auttavat sikiötä laskeutumaan oikeaan kohtaan synnytyskanavassa.  

Ensisynnyttäjällä avautumisvaihe kestää noin 12-24 tuntia. Uudelleensynnyttäjällä avautumisvaihe on usein lyhyempi.  Avautumisvaiheen lopussa supistuksia tulee tiheästi parin minuutin välein. Supistuskipu on voimakkaimmillaan avautumisvaiheen lopussa ja ponnistusvaiheessa. 

Avautumisvaiheessa on tarjolla erilaisia lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä. Lääkkeettömiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi liikkuminen, guasha-kammalla hierominen, TENS-laite, lämpö, amme, aqua- eli vesirakkulat. Lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja ovat kipulääkkeet suun kautta tai lihakseen, ilokaasu, epiduraali tai spinaali selkäpuudute, pudendaalipuudutus eli häpyhermon puudutus ja parakervikaalipuudutus eli kohdunkaulapuudutus. 

Ponnistusvaihe

Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin avautunut, ja sikiö on laskeutunut riittävän alas synnytyskanavassa. Ponnistusvaiheessa synnyttäjä ponnistaa aktiivisesti sikiötä ulos kohdusta. Ponnistaminen tapahtuu aina supistuksen aikana. Supistusten välissä on tärkeä hengittää ja kerätä voimia seuraavaa ponnistusta varten.  

Ponnistusvaiheen aikana on mahdollista kokeilla erilaisia ponnistusasentoja. Asentoja kannattaa kokeilla rohkeasti. Ponnistusasennon vaihtaminen voi tehostaa ponnistamista ja sen myötä nopeuttaa vauvan syntymistä. Synnyttäjä voi ponnistaa esimerkiksi kyljellään, synnytysjakkaralla, seisten, kontillaan tai puoli-istuvassa asennossa.  

Ponnistusvaihe kestää noin 30-60 minuuttia ja se päättyy vauvan syntymään. Vauvan synnyttä voimakkaat supistuskivut loppuvat. Joskus ponnistusvaihe pitkittyy, ja synnyttäjä tai sikiö alkavat väsyä. Tällöin synnytystä voidaan nopeuttaa esimerkiksi imukuppiavusteisesti. 

Jälkeisvaihe

Jälkeisvaihe alkaa siitä, kun vauva on syntynyt ja päättyy istukan syntymiseen. 

Jälkeisvaiheen kestää noin 10 – 60 minuuttia. Joskus istukka ei synny itsestään. Näissä tilanteissa istukkaa autetaan syntymään lääkkeiden avulla, painamalla kohtua vatsan päältä tai irrottamaan istukka lääkärin avustamana leikkaussalissa.  


Video: Synnytykseen lähteminen


Lue lisää


Tukea ja apua

Palvelut

Saat tukea synnytykseen liittyvissä kysymyksissä neuvolasta, synnytyssairaalasta ja erilaisista vertaistukiryhmistä.  Yhteystiedot löydät alla olevasta palveluhausta.


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.