Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Millainen vanhempi haluaisin olla?

Vanhemmuuden pohtiminen voi nostaa mieleen lukuisia kysymyksiä. Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä vanhempana? Miten osoitan rakkautta lapselleni ja miten haluan häntä hoivata? Mitä taitoja, tietoja ja arvoja haluaisin lapseni oppivan? Vanhemmuuteen valmistautuminen alkaa jo paljon ennen vauvan syntymää. 

Lapsi tuo elämään paljon iloa, mutta myös vastuuta. Vanhemmuuteen ei voi täysin valmistautua – se on jatkuvaa opettelua. Avoin suhtautuminen asioihin, uteliaisuus ja ihmettely sekä luottamus, että asiat järjestyvät, auttavat vanhemmuuden kysymysten äärellä. Vanhemmuuden kasvua tukee muiden vanhempien kanssa käytävät keskustelut ja asioiden pohtiminen yhdessä.  

Vanhemman tehtävät, huolet ja ilonaiheet muuttuvat, kun lapsi kasvaa. Tämän vuoksi vanhemman elämä on ennustamaton, rikas seikkailu. Vanhemmuudessa avainasemassa on vuorovaikutus lapsen kanssa sekä salliva ja armollinen suhtautuminen itseen ja omaan vanhemmuuteen.  

Omat lapsuuden kokemukset

Vanhemmuuteen vaikuttavat oman lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden kokemukset. Vanhemmuutta muovaavat omat ajatukset, kokemukset ja tavoitteet vanhemmuudesta.  

Lapsen odotus ja raskausaika voivat herättää muistelemaan omaa lapsuutta ja nuoruutta. Miten minulle on osoitettu rakkautta ja hellyyttä? Olenko kohdannut arvostelua ja tyytymättömyyttä? Luottamus tai vastaavasti epävarmuus omiin kykyihin toimia vanhempana voivat johtua menneistä kokemuksistamme.  

Raskausaikana suhde omiin vanhempiin voi lähentyä. Raskausaika on myös hyvä hetki muistella, millainen on ollut itse lapsena. Omat vanhemmat tai muut läheiset voivat auttaa sanoittamaan näitä muistoja. 

Mitä, jos ajatus vanhemmuudesta pelottaa tai ahdistaa?

Vanhemmuuden vaikeitakin tunteita on hyvä pohtia. Se voi auttaa ymmärtämään paremmin, miksi ajattelemme tai toimimme tietyllä tavalla. Asioiden ymmärtämisen ja hyväksymisen kautta on mahdollista lähteä muuttamaan tapoja tietoisesti haluttuun suuntaan.  

Kokemuksemme voivat tulla esiin vahvoina tunteina, fyysisinä reaktioina tai mielipiteinä. Jos mieli on ahdistunut tai tuntuu, ettei pärjää tunteiden kanssa, kannattaa pyytää apua. Neuvolan kautta on mahdollista saada apua asioiden pohtimiseen. Mitä varhaisemmin mieltä painavat asiat ottaa puheeksi, sen parempi. Varhaisella ja oikea-aikaisella tuella voidaan ehkäistä asioiden meneminen huonompaan suuntaan.  

Vanhemman jaksaminen ja hyvinvointi ovat keskeinen asia vauvan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Kehittyäkseen normaalisti, vauva tarvitsee aikuisen, johon voi luoda turvallisen kiintymyssuhteen. Turvallinen kiintymyssuhde muodostuu vuorovaikutuksessa vauvan kanssa, kun vauvan tarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti ja hänen tarpeidensa mukaisesti. 

Joskus eteen voi tulla tilanteita, ettei vanhempana täysin ymmärrä sen hetkisiä vauvan tarpeita tai vanhemmuuden vastuu tuntuu liian suurelta kannettavaksi. Vanhemmuuden taitoja on mahdollista opetella ja kehittää lapsen tarpeita vastaavaksi yhdessä ammattilaisten kanssa.  


Lue lisää


Tukea ja apua

Omahoito-ohjelma

Raskaus- ja vauva-ajan omahoito-ohjelma auttaa ymmärtämään omia ajatuksia ja tunteita.  Omahoito-ohjelman avulla opit keinoja, joilla voit tukea omaa jaksamistasi ja hyvinvointiasi. Tutustu ohjelmaan Mielenterveystalon sivustolla.

Harjoitukset

Palvelut

Alla olevasta palveluhaustamme löydät: 


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.