Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Mitä tapahtuu, kun läheinen sairastuu?
Läheisen psyykkinen sairastuminen koskettaa koko perhettä ja lähipiiriä. Tilanne voi tuntua hämmentävältä, pelottavalta ja jopa kaoottiselta. On tavallista, että mielessä pyörii kysymyksiä: Miksi näin tapahtui? Mitä voin tehdä? Jokainen reagoi omalla tavallaan – ja kaikki tunteet ovat sallittuja.
Sairaus ei ole kenenkään syytä. Psyykkiset häiriöt ovat yleisiä, ja niiden vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista vakaviin sairauksiin. Diagnoosin tekee lääkäri, mutta huolen voi ottaa rohkeasti puheeksi. Usein sairastunut tarvitsee apua avun hakemiseen.
Aikuiselle: muista lapsen näkökulma
Lapset aistivat herkästi muutokset perheen ilmapiirissä. Jos he eivät tiedä, miksi asiat ovat muuttuneet, he voivat kokea turvattomuutta, pelkoa tai syyllisyyttä. Siksi on tärkeää:
- Kerro lapselle ikätasoisesti, mitä tapahtuu: “Äiti/isä on sairastunut, ja saa apua.”
- Kuuntele lasta – kysy, mitä hän ajattelee ja tuntee.
- Pidä arjen rutiineista kiinni niin paljon kuin mahdollista.
- Hae apua ajoissa: neuvola, kouluterveydenhuolto, perhepalvelut.
Lapsi ei saa joutua kantamaan aikuisen huolia tai vastuuta arjen pyörittämisestä. Tarvittaessa pyydä ulkopuolista apua.
Et ole yksin
Jos läheisesi mieli sairastuu, se voi herättää monenlaisia tunteita – surua, vihaa, hämmennystä tai syyllisyyttä. Muista:
- Sairaus ei ole sinun syytäsi
- On ok puhua omista tunteista. Kerro luotettavalle aikuiselle, ystävälle tai ammattilaiselle.
- Pidä kiinni asioista, jotka tuovat sinulle hyvää oloa: harrastukset, ystävät, lepo
- Jos olo käy raskaaksi, hae apua. Aloita vaikka työterveyshuollon palveluista, pyydä itsellesi tai lapsellesi tukea koulun kuraattorilta, terveydenhoitajalta tai chat-palveluista
Kriisin vaiheet ja sopeutuminen
Läheisen sairastuminen on kriisi. Mielenterveystalo kuvaa neljä vaihetta:
- Shokkivaihe – järkytys, sekavuus, lamaantuminen.
- Reaktiovaihe – voimakkaat tunteet, kieltäminen, pelko.
- Käsittelyvaihe – tapahtuneen hyväksyminen, tunteiden sanoittaminen.
- Uudelleen suuntautuminen – sairaus on osa elämää, mutta sen kanssa voi elää.
Sopeutuminen vie aikaa. Ole itsellesi armollinen.
Pidä huolta myös itsestäsi
Läheisen sairastuminen kuormittaa. On tärkeää, että huolehdit omasta jaksamisestasi:
- Hanki tietoa sairaudesta – se helpottaa ymmärrystä.
- Puhu tunteistasi ja hae vertaistukea.
- Muista, että elämässä on muutakin kuin sairaus. Tee asioita, joista nautit.
Mitä voit sanoa tai tehdä?
Mitä voit sanoa lapselle?
“Me aikuiset huolehdimme asioista, sinun ei tarvitse.”
“Äiti/isä on sairastunut, mutta saa apua ja hoitoa.”
“Sinä et ole syyllinen tähän.”
“Kaikki tunteet ovat sallittuja – voit kertoa minulle, miltä sinusta tuntuu.”
Mitä voit tehdä heti?
Jos tilanne on akuutti, soita hätänumeroon 112.
Pidä kiinni arjen rutiineista.
Varaa aikaa kuuntelemiseen ja keskusteluun.
Hae apua neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai kriisipalveluista.
Lue lisää
Tukea ja apua
Palvelut
Mielenterveystalo.fi: omahoito-ohjelmat, nettiterapia
Vertaistuki: MIELI ry:n ryhmät ja järjestöjen palvelut
Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua
- Vanhempainpuhelin ja Chat- MLL
- Perhepulma- Väestöliitto
- MIELI-palvelu kriisipuhelin – Suomen mielenterveysseura ry: Kriisipuhelin (MIELI ry): 09 2525 0111 (24/7)
Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä
- Kouluterveydenhuolto
- Opiskeluhuollon kuraattorit
- Opiskeluhuollon psykologit
Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500
Nuorten Matalasta voit saada myös neuvontaa, vaikka nuori itse ei haluaisi palveluun
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:
- Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: soita sosiaalihuollon asiakasneuvontaan (arkisin kello 9–14).Soita p. 05 220 6000Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Palvelut
Hakuehdoilla löytyi 174 tulosta
Miten toimia, jos huoli omasta tai läheisen päihteiden käytöstä tai pelaamisesta herää? Entä mistä saa…
Oppimisen apuvälinekeskus tukee oppimisvaikeuksia kokevia ihmisiä, heidän läheisiään ja ammattilaisia. Se jakaa tietoa oppimista ja…
Toteutamme tuettuja lomia yhden vanhemman perheille eri lomajärjestöjen kanssa. Liiton yhteistyölomat ovat pääsääntöisesti kesällä ja…
Tarjoamme tukea, koulutusta ja työkaluja sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaisille ehkäisevään päihdetyöhön, päihde- ja…
Tukea ja apua lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryPysäkki on tuki- ja auttamispalvelu kaikille, joita lähisuhdeväkivalta koskettaa – kokijoille, tekijöille ja niille, jotka…
Voit ottaa yhteyttä rikosuhripäivystykseen, kun olet joutunut rikoksen uhriksi, olet uhrin läheinen tai todistajana rikosasiassa….
Sairaanhoitajamme tarjoavat tietoa, neuvontaa ja keskustelutukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä kaikille, joita syöpä koskettaa…
Tukea päihdeongelmaisille raskaana oleville ja vauvaperheille
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryNuppu tarjoaa apua ja tukea päihteistä toipuville raskaana oleville ja vauvaperheille. Tavoitteena on tukea vanhemman…
Tarjoamme etäyhteydellä lyhytkestoista keskusteluapua 13-29-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille. Tukitapaamisen voit varata ajan, jos olet jossain elämäsi…
SYLI-chatAskarruttaako syöminen, ruoka tai liikunta? Onko oma kehosuhde vinksallaan? SYLI-chatissä pääset juttelemaan näistä ja monista…
Surunauhan vapaaehtoisen vertaistukihenkilön kanssa voi ensin jutella puhelimessa ja sitten halutessaan tavata vaikka yhteisen kävelylenkin…
Lapsen kuolema – Tietoa ja tukeaTukikirja käsittelee lapsen menetystä ja surua eri perheenjäsenten näkökulmasta, erittelemättä…