Lapsen tai sisaruksen kuolema perheessä

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Perheen yhteinen ja yksilöllinen suru

Vaikka suru koskettaa koko perhettä, jokainen suree omalla tavallaan. Vanhemmat saattavat tuntea pohjatonta menetystä ja syyllisyyttä, kun taas sisarukset voivat kokea surua, hämmennystä tai jopa pelkoa siitä, mitä perheessä tapahtuu.

Lapsen ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat siihen, miten hän ymmärtää kuoleman ja ilmaisee suruaan. Perheenjäsenet voivat vetäytyä omiin tunteisiinsa tai ilmaista surua eri tavoin – eikä se tarkoita, että he surisivat eri määrää. Yhteinen suru voi yhdistää, mutta se vaatii tilaa myös yksilölliselle kokemukselle.

Surun keskellä:

Perheenjäsenten erilaiset surutyylit voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä tai etäisyyttä juuri silloin, kun yhteys olisi tärkeintä.

Toisen hiljaisuus voi tuntua välinpitämättömyydeltä, ja itku voi tuntua toisesta liian raskaalta kantaa.

On tärkeää hyväksyä, että suru ei näytä samalta kaikilla.

Turvallinen ilmapiiri, jossa tunteista saa puhua ja olla myös hiljaa, auttaa perhettä säilyttämään yhteyden toisiinsa menetyksen keskellä.

Video: Läheisen kuolema

Lapsen suru tarvitsee aikuisen läsnäoloa

Lapsi tarvitsee surussaan ennen kaikkea turvallisen aikuisen rinnalleen – aikuisen, joka pysyy lähellä, kuuntelee ja jaksaa vastata samoihin kysymyksiin yhä uudelleen.

Lapsen tapa surra voi näyttäytyä leikin kautta, äkillisinä tunnepurkauksina tai vetäytymisenä. Hän ei välttämättä osaa sanoittaa suruaan, mutta tarvitsee aikuisen, joka auttaa sanoittamaan ja hyväksymään tunteet sellaisina kuin ne tulevat.

Sinun ei tarvitse olla aina vahva – riittää, että olet rehellinen ja läsnä

Kun uskallat näyttää myös oman surusi hallitusti, se antaa lapselle luvan tuntea ja jakaa omia tunteitaan.

Lapsen tukeminen ei tarkoita omien tunteiden kätkemistä, vaan pikemminkin sitä, että toimit tunteiden säätelyn mallina: vaikeistakin asioista voi puhua, eikä mikään tunne ole väärä tai liikaa.

Vaikka sureva vanhempi voi tuntea itsensä yksinäiseksi surun keskellä, apua on saatavilla. Perhe voi saada tukea esimerkiksi neuvolasta, koulun oppilashuollosta tai järjestöjen vertaistukiryhmistä.

Vanhempien on tärkeää kertoa läheisen kuolemasta tai sairastumisesta myös lapsen ja nuoren päiväkotiin, kouluun ja vapaa-ajan harrastuksiin. Näin lapsen kasvuympäristöjen aikuiset voivat ottaa perheen muuttuneen elämäntilanteen huomioon ja tarjota tukea arjessa. Ammattilaiset voivat auttaa käsittelemään surua sekä vanhemman että lapsen näkökulmasta, ja joskus jo yksi kuunteleva keskustelu voi keventää taakkaa. Surun kanssa ei tarvitse selviytyä yksin.

Video: Miten puhua kuolemasta lapselle?

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Jos olet työelämässä, ota yhteyttä työterveyshuoltoosi ja kysy, olisiko mahdollista saada sieltä keskustelutukea. Voit myös olla yhteydessä terveyasemalle.

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: suru, opiskeluhuollon kuraattori, opiskeluhuollon psykologit, varhaisen tuen perhetyö, perheneuvola. Myös seurakunnan diakonityö voi auttaa sinua ja perhettäsi surun käsittelyssä.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:​

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000​
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.