Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Jokainen lapsi on oma yksilönsä ja siten erilainen. Joskus voi kuitenkin olla kyse neuropsykiatrisesta häiriöstä, joka voi vaikeuttaa arkea.
“Nepsy” on lyhenne sanasta neuropsykiatrinen. Nepsy-haasteet näkyvät perheiden arjessa eri tavoin. Vanhempana sinusta voi tuntua hyvältä, kun saat kertoa toiselle samoja asioita kokeneelle vanhemmalle teidän arjen haasteista.
Niitä voivat olla esimerkiksi lapsen saama palaute koulusta tai hoidosta. Toista vanhempaa voi auttaa, kun saa puhua energiaa vievistä arjen hetkistä, joita toistellessa meinaa järki lähteä. Vertaistuki on auttaa jaksamaan.
Keskustelut muiden vanhempien kanssa voivat lisätä huoltasi. Sinusta voi tuntua, että oma lapsesi on jossain asiassa kuin täysin eri maailmasta.
Sinun on tärkeää muistaa, että meistä jokainen on oma ainutlaatuinen yksilö: niin sinä vanhempana kuin lapsesi. Lapsesi on elämää opetteleva pieni ihminen.
Toimivien keinojen löytyminen arkeen kotona, koulussa ja vapaa-ajalla on tärkeämpää kuin diagnoosin saaminen. Nostamme toimivat keinot tärkeimmäksi seikaksi.
Ymmärtämättömyys, negatiivinen palaute ja moitteiden saaminen aiheuttavat arjessa eniten yhteentörmäyksiä ja epäonnistumisen kokemuksia. Tämän voi varmasti ihan jokainen allekirjoittaa, on hänellä nepsyhaasteita tai ei.
Huomaa vahvuudet ja sano ne ääneen
Jokaisella on omat vahvuutensa – myös lapsellasi. Kerro lapsellesi, missä hän on hyvä, ja jaa nämä huomiot myös muille. Tämä vahvistaa lapsen itsetuntoa ja luo myönteistä ilmapiiriä.
Ole aidosti läsnä
Pysähdy, laita puhelin pois ja keskity lapseesi. Katso ja kuuntele, mistä hän on kiinnostunut ja mitä hänelle kuuluu. Kysy, millainen yhdessäolo tai kosketus tuntuu hänestä hyvältä.
Kohtaa haasteet myötätunnolla
Kukaan ei ole hyvä kaikessa – harjoittelu auttaa. Tue lastasi oppimisessa, kannusta ja ole mukana harjoittelemassa. Myötätuntoinen suhtautuminen vahvistaa lapsen motivaatiota.
Luo yhteisiä ilon hetkiä
Yhdessä tekeminen, kuten metsäretki tai luonnon tutkiminen, tuo iloa ja vahvistaa luontosuhdetta. Pienetkin hetket voivat vähentää arjen kuormitusta ja tuoda läheisyyttä.
Huolehdi perusasioista
Riittävä uni, monipuolinen ravinto ja liikunta ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnille. Ne luovat perustan jaksamiselle, oppimiselle ja mielialalle.
Nepsyarjessa perusasioiden toteutuminen voi vaatia suunnittelua, suunnitelmien noudattamista ja tarvittaessa rajoituksia. Diagnoosin saaminen auttaa tuen saamiseen päiväkodissa ja koulussa. Vahvempi tuki koulussa auttaa, että lapsesi oppii helpommin ja kouluarki kuormittaa lastasi vähemmän.
Mielenterveystalon sivuilta löydät maksuttomia omahoito-ohjelmia. Voit tehdä niitä anonyymisti verkossa silloin, kun sinulle sopii. Leijonaemot järjestävät vertaistukiryhmiä erityislasten vanhemmille. Toimintaan voi osallistua, vaikka lapsella ei olisi vielä diagnoosia, pelkkä huoltajan huoli riittää.
Kun kaipaat lisää apua arkeesi tai keskustelutukea tilanteeseesi, etsi alla olevasta palveluhausta:
Neuvola tai koulun terveydenhoitaja
Ota rohkeasti yhteyttä lapsen iän mukaan joko neuvolaan tai koulun terveydenhoitajaan. Terveydenhuollon puolella on palveluita, joista on mahdollista saada tukea arkeen.
Varhaisen tuen perhetyö
Kun perheessänne on alle 8 -vuotias lapsi, voitte löytää tukea ja keinoja arkeen valmentavasta varhaisen tuen perhetyöstä.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne arjen haasteisiin, kuten perheensisäisiin ristiriitoihin, käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai itsenäistymiseen liittyvissä asioissa:
Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Hakuehdoilla löytyi 229 tulosta
Osallistu MiBin vapaaehtoistoimintaan, joka kehittää osaamista ja antaa merkityksellistä tekemistä kannustavassa yhteisössä.MiBin vapaaehtoistoimijat, eli aktiivit,…