Pikkulapsen kokema turvallisuus

Vauvan ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vahvistaa kasvavan lapsen perusturvallisuuden kehittymistä. Turvallisuuden kokemukset vahvistuvat yhteisessä leikissä ja hoivatilanteissa. Turvallisuuden tunne vahvistuu kosketuksessa, läheisyydessä, jaetuissa tunne- ja huolenpidon kokemuksissa.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Turvallisuuden tunne kantaa lapsuudessa ja nuoruudessa

Herkkä, johdonmukainen ja oikea-aikainen vauvan huomioiminen vahvistaa turvallista kiintymyssuhdetta ja kehittyvän lapsen turvallisuuden kokemusta. Vastasyntynyt tarvitsee vanhempaa vastaamaan hänen aloitteisiinsa ja viesteihinsä, kuten 

• itkuun 
• suuntautumiseen kohti hoitajaa 
• katsekontaktiin 
• hymyyn 
• takertumiseen ja jokelteluun. 

Varhaislapsuudessa muodostuneella turvallisuudentunteella ja -kokemuksella on suuri merkitys. Ne muodostavat pohjan lapsen ja nuoren terveelle minäkuvalle sekä käsitykselle omista kyvyistä. Myönteiset kokemukset vahvistavat lapsen ja nuoren itseluottamusta tehdä omaa elämää koskevia valintoja. 

Perusturvallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, kuinka luottavainen lapsi tai nuori on muiden ihmisten apuun ja tukeen silloin, kun hän sitä tarvitsee. Turvallisuuden kokemus vaikuttaa myös lapsen ja nuoren uskomukseen muiden ihmisten ja maailman turvallisuudesta. Turvallisuuden kokemukset vahvistavat myös aikuisen resilienssiä eli kykyä kestää elämän vastoinkäymisiä ja kriisejä. 

Ikävät tunteet ja ajatukset

Tunnetaitoja ja tunnesäätelytaitoja voi jokainen oppia. Aina elämässä kaikki ei onnistu suunnitellusti, ja pinna voi palaa myös ihan pienenkin lapsen kanssa. On ihan hyväksyttävää tuntea ikäviä tunteita ja tiedostaa omia ikäviä ajatuksia. Niistä on pitkä matka väärään toimintaan. 

Jos jokin asia huolestuttaa omissa tunteissa tai ajatuksissa, kannattaa ottaa asia puheeksi ammattilaisen kanssa. Apua on saatavilla, mikäli jokin asia aiheuttaa huolta. 

Vauva-ajan kuormitus ja vanhemmuuden haasteet

Odotusajan ohella myös vauva-aika voi haastaa monia vanhempia. Vanhemmuuteen voi liittyä ei-toivottuja tunteita ja ajatuksia. Omat menneisyyden kokemukset voivat myös vaikuttaa siihen, miten vanhempi reagoi vauvan erilaisiin tarpeisiin tai kumppanin käytökseen. On kuitenkin eri asia tuntea ja ajatella, kuin toimia väkivaltaisesti. 

Vanhemman uupumus on yhteydessä päihteiden käyttöön, itsetuhoisiin ajatuksiin sekä parisuhdekonflikteihin. Se on myös suuri riski lapsiin kohdistuvalle kuritusväkivallalle ja laiminlyönneille. Vauva-aikana vanhemman väsymys, uniongelmat ja vauvan itkuisuus lisäävät riskiä vauvan ravistelulle, josta voi seurata peruuttamatonta vahinkoa vauvan terveydelle ja kehitykselle. Parisuhdeväkivallalle altistuminen eli sen näkeminen on lapsen kaltoinkohtelua. Väkivalta on kielletty laissa ja se johtaa lähes aina rikoskäsittelyyn. 

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola, varhaisen tuen perhetyö, väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:​

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000​
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.