Vauvavuoden uni voi herättää monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Vaikka vastasyntynyt nukkuu paljon, yöherätykset ja rytmin etsiminen kuuluvat arkeen. Vanhempien jaksamista tukee yhdessä jaettu vastuu, lepohetket vauvan kanssa sekä ymmärrys siitä, että unitaidot kehittyvät vähitellen.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Vauvan unirytmi muodostuu vähitellen
Vauvavuoden unet ovat asia, jotka usein askarruttavat ja jännittävät tulevia vanhempia. Lähtökohtaisesti vastasyntynyt vauva kuitenkin nukkuu paljon ja vanhemmat ovat hienosti valmistautuneet kohtaamaan öisiä herätyksiä pienokaisensa kanssa.
Vauvan harjoitellessa unirytmin muodostumista ja päivärytmin kehittymistä vanhemmat voivat helpottaa omaa jaksamistaan vuorottelemalla vauvan hoidossa. Vastuun jakaminen vanhempien välillä yöheräämisten hoitamisessa auttaa myös keräämään voimavaroja rikkonaisen univaiheen keskellä. Päiväunia kannattaa nukkua silloin kun vauva nukkuu, mikäli mahdollista. Vauvat oppivat unitaitoja vanhempien tuella pikkuhiljaa muun kasvun ja kehityksen ohella.
Itkuisen vauvan unet – muista pyytää apua
On olemassa tilanteita, joissa vauvalla voi olla poikkeuksellisen runsasta itkuisuutta, esimerkiksi koliikin, allergioiden, refluksin vuoksi. Näiden vauvojen nukkuminen on usein tavanomaista haastavampaa, eivätkä tavalliset keinot ehkä riitä tyynnyttämään vauvaa. Tällöin on tärkeää olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen avun saamiseksi sekä vanhempien jaksamisen varmistamiseksi.
Perheen haastavassa unitilanteessa voidaan varata n. 6kk-2v ikäiselle lapselle aika unineuvolakäynnille. Ajanvaraus tapahtuu oman terveydenhoitajan tai neuvolan asiakaspalvelun kautta. Varhaisen tuen perhetyöstä ja lapsiperheiden kotipalvelusta voit saada myös tukea ja apua kuormittavaan elämän tilanteeseen. Löydät yhteystiedot palveluihin sivun alareunassa olevasta palveluhausta.
Vastasyntyneen uni poikkeaa rakenteeltaan aikuisen ja isomman lapsen unesta. Pikkuvauvan unisyklin pituus on noin 45min, kun aikuisella unisykli on noin 90min. Vauva havahtuu jonkin verran jokaisen unisyklin jälkeen.
Vastasyntyneen uni muodostuu: aktiivisesta unesta, hiljaisesta unesta ja välimuotoisesta unesta. Suurin osa unesta on aktiivista unta. Aktiiviselle unelle tyypillistä on liikehdintä, ääntely ja silmien raottelu. Useimmiten vastasyntynyt kuitenkin jatkaa nukkumista havahtumatta itkemään hätäänsä.
Vastasyntyneen unen tarve vaihtelee 12-20 h välillä vuorokaudessa. Uni jakautuu tasaisesti koko vuorokaudelle. Vauvan kasvaessa pisimmät unipätkät alkavat painottua yöaikaan.
Vastasyntynyt vauva ei kykene aikuiselle tutun vuorokausirytmin muodostamiseen, vaan tarvitsee siihen aikaa ja vanhempien apua. Säännöllinen päivärytmi on vauvalle mahdollinen usein vasta lähempänä 6 kk ikää.
Unen tukeminen 0-3 kk ikäisellä vauvalla
Päivärutiinien luominen, yön- ja päivän eron opettaminen vauvalle sekä yliväsymyksen välttäminen vauvalla.
Tarjoa vauvalle mahdollisuutta nukahtaa riittävän tiuhaan, vastasyntynyt vauva jaksaa valvoa päiväaikaan keskimäärin 45-60 minuuttia. Yliväsymys voi johtaa nukahtamisen vaikeuksiin.
Vastasyntynyt vauva saa nukahtaa syliin tai rinnalle. Vastasyntynyt rauhoittuu usein parhaiten olosuhteisiin jotka muistuttavat kohtuelämää. Kapalointi, heijaaminen, kohina/ suhina, imeminen tukevat vauvan unta.
Uni 3 – 6 kk ikäisenä
Tässä iässä vauva alkaa tyypillisesti kiinnostumaan ympäristöstä ja oppii koko ajan uusia taitoja. Vauvan unen tarve vähenee vauvan kasvaessa ja valveillaoloaika pitenee. Yksilöllisiä eroja unen tarpeessa on kuitenkin paljon.
Kehitysvaiheiden myötä unet muuttuvat usein levottomammaksi. Aiemmin hyvin nukkunut vauva saattaakin alkaa havahtua herkemmin päivä- sekä yöunilta. ”Pätkäpäikkärit” ovat tyypillisiä tässä ikävaiheessa.
Unen tukeminen 3- 6 kk ikäisellä vauvalla
Säännöllisen päivärutiinin toistaminen auttaa vauvaa löytämään unirytmin. Tarjoa vauvalle päiväaikaan monipuolisesti erilaisia virikkeitä, kuten yhteiset leikkihetket, seurustelu, ulkoilu ja uudet aistikokemukset.
Lisäksi on hyvä luoda säännöllinen iltarutiini, joka ennakoi vauvalle yöunille siirtymistä (esim. iltapesut, sylittely, iltalaulu, satu, hyvän yön toivotukset).
Ruokailuja voi kevyesti alkaa tahdistamaan ja kiinnittää huomiota, että tehokas syöminen painottuu päiväaikaan. Tällöin yöllinen nälkä havahduttaa vauvaa harvemmin. Kiinteät lisäruoat aloitetaan vauvalle yksilöllisesti 4-6kk iässä.
Vauvan itsenäistä nukahtamista voi alkaa hiljalleen tukea. Vauva lasketaan sänkyyn nukahtamisvaiheessa, kun hän on vielä hereillä.
Uni 6 – 12 kk ikäisenä
6 kk ikään mennessä unirytmi alkaa yleensä vakiintua. Päiväunien määrä on keskimäärin 2-3 kertaa päivässä. Yöaikaisia heräämisiä on 0-2 kertaa yössä. Vauvojen kohdalla on yksilöllisiä eroja. Jos vauva heräilee enemmän kuin 3 kertaa yhden yön aikana, on hyvä kiinnittää huomiota unenhuoltoon.
Unitaantumavaihe noin 8 kk iässä on tyypillinen unipulmien aiheuttaja. Motoristen eli liikkumisen taitojen kehittyessä vauva haluaa harjoitella taitojaan myös yöaikaan.
Hampaiden puhkeaminen ja eroahdistus voivat herätellä vauvaa öisin sekä päiväunilta.
6-12 kk ikävaiheessa vauvalla olisi hyvä olla säännöllinen ateriarytmi sekä päiväuniajat. Itsenäisen nukahtamisen taitoa on hyvä harjoitella, jotta vauva yöllä havahtuessaan rohkenee välillä jatkaa uniaan ilman vanhemman aktiivista avustamista.
Unen tukeminen 6- 12 kk ikäisellä vauvalla
Aktiivisten leikkien tarjoaminen päiväaikaan sekä paljon seurustelua ja hellyyttä vanhemman kanssa.
Syömisen ja nukkumisen erottaminen toisistaan tukee vauvan kykyä rauhoittua uneen ilman maitoannoksia. Ruokailutilanteissa on hyvä huomioida rauhallinen ympäristö, jotta vauva malttaa syödä tehokkaasti. Ruokailut kannattaa ajoittaa heräämisen jälkeen ja vältellä unille syöttämistä.
Uniympäristöön kannattaa kiinnittää huomiota, koska yli 6 kk ikäinen vauva vaatii rauhallisen ja virikkeettömän nukkumistilan. Unta tukeva ympäristö on viileä, hämärä ja hiljainen. Jos vauvasi havahtuu herkästi ympäristön ääniin, voi white noise -kohinaääni rauhoittaa unta.
Yksittäiset yösyötöt eivät yleensä kuormita vauvan ja vanhemman yöunta, mutta yli 6 kk ikäisen vauvan voi halutessaan vieroittaa turvallisesti yösyötöistä.
Tutustu Mielenterveystalon sivuilta Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelmaan.
Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelmaa on mahdollisuus käydä myös ohjatusti terveydenhoitajan tukemana. Pohjois- että Etelä- Kymenlaakson neuvoloissa työskentelee pediatrisen uniohjaajakoulutuksen saanut terveydenhoitaja.
Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola, varhaisen tuen perhetyö, vauvaperheohjaus Pulmu.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000
Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Lapsen tarvitsema kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti vertaisryhmässä lähipäiväkodissa. Tuen järjestämisestä vastaavat lastentarhanopettajat…
Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä esiopetuksen henkilökunta seuraa, arvioi ja kehittää yhteisön hyvinvointia. Yleisen hyvinvoinnin tukemiseksi toteutamme yhteisöllisiä…
Esioppilaan tarvitsema esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus pyritään järjestämään esiopetuspaikassa. Täydentävää varhaiskasvatusta haetaan verkossa ja se on…
Ilmoita julkisessa tilassa epäilemästäsi terveyshaitasta ensisijaisesti kiinteistön omistajalle tai toimintaa järjestävälle taholle. Järjestävä taho voi…
