Mikä lapsen mieltä kuormittaa?

Oletko huomannut, että lapsesi on usein ylikierroksilla, väsynyt, tyytymätön tai kiukkuinen? Mietitkö, mistä se voisi johtua? Alakouluikäisen lapsen mieli voi kuormittua arjessa monista tekijöistä – ja vanhempana voit vaikuttaa niihin.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Arjen haasteet lapsen näkökulmasta

Alakouluikäisen lapsen arki voi olla vaihtelevaa ja kiireistä, kun perhe sovittaa yhteen työn, harrastukset ja kodin velvollisuudet. Koulupäivän jälkeen lapsi saattaa olla uupunut, ärtynyt tai käyttäytyä tavalla, joka koettelee vanhemman hermoja.

Lapsi voi vastustaa aikuisen ohjeita, kieltäytyä lähtemästä harrastuksiin, syödä ja nukkua huonosti – joskus jopa käyttäytyä aggressiivisesti perheenjäseniä tai kavereita kohtaan. Usein taustalla on liiallinen kuormitus, joka kertyy arjen pienistäkin asioista. Onneksi vanhempi voi vaikuttaa moniin kuormitustekijöihin.

Mitkä asiat kuormittavat lasta?

Lapsen kuormitus voi johtua sekä hänen omista ominaisuuksistaan että ympäristöstä. Kuormitus on usein monisyistä, ja lapsen ikä sekä kehitystaso vaikuttavat siihen, miten hän reagoi ja selviää kuormittavista tilanteista.

Lapset kehittyvät yksilöllisesti – se, mikä kuormittaa yhtä, voi olla toiselle mieluisaa. Vaikka alakouluikäinen ei aina osaa sanoittaa oloaan, hän tarvitsee aikuisen tukea kuormituksen käsittelyyn.

Miten voit auttaa kuormittunutta lasta?

Alakouluikäisen lapsen hyvinvointia voi edistää monin tavoin. Seuraavat keinot auttavat vähentämään kuormitusta ja tukemaan lapsen jaksamista arjessa:

• Ennakointi ja selkeys arjessa: Lapsi hyötyy siitä, että päivän kulku on ennustettavissa. Kalenterin käyttö ja selkeät aikataulut auttavat hahmottamaan, mitä tapahtuu ja milloin.
• Tunnetaitojen vahvistaminen: Tunteista puhuminen ja niiden tunnistaminen ovat tärkeitä taitoja. Yhdessä voi harjoitella, miltä eri tunteet tuntuvat, missä ne kehossa tuntuvat ja miten niiden kanssa voi toimia.
• Vireystilan säätelyn tukeminen: Lapsen vireystilaa voi tasapainottaa yksinkertaisilla harjoituksilla. Väsymykseen voi auttaa reipas liikkuminen, kuten marssiminen. Ylikierroksilla olevaa lasta voi rauhoittaa fyysisellä tekemisellä, kuten seinän työntämisellä tai roikkumisella leuanvetotangossa.
• Yhteinen tekeminen: Lapselle on tärkeää saada aikuisen huomiota. Yhdessä pelaaminen, hassuttelu tai osallistuminen kodin askareisiin vahvistavat yhteyttä ja tuovat iloa arkeen.
• Rauhoittumishetket: Kiireisen arjen keskellä rauhoittuminen on tärkeää. Hieronta, lukeminen, piirtäminen, elokuvan katselu tai rauhallinen kävelylenkki voivat auttaa lasta palautumaan.
• Säännöllinen ja rauhallinen arki: Kotona vietetty aika perheen kanssa luo turvaa. Vaikka mukavat aktiviteetit ovat tärkeitä, niitä ei kannata olla liikaa.
• Kaverisuhteista keskusteleminen: Lapsen sosiaaliset suhteet voivat olla kuormittavia. Kotona kannattaa kuunnella lapsen kokemuksia ja keskustella niistä avoimesti.
• Murrosiän muutoksiin valmistautuminen: Alakoulun loppupuolella alkavat kehitykselliset muutokset voivat herättää kysymyksiä. Lapsen kanssa on hyvä puhua niistä turvallisesti ja ikätasoisesti.
• Harrastusten määrän arviointi: Ohjattujen harrastusten määrä kannattaa suhteuttaa lapsen jaksamiseen. On tärkeää, että aikaa jää myös koulutyölle, kavereille, perheelle ja levolle.
• Ravinto ja uni: Säännöllinen ruokailu ja riittävä uni tukevat lapsen palautumista. Näistä on hyvä huolehtia myös silloin, kun lapsi viettää enemmän aikaa kodin ulkopuolella.

Video: Lapsen ja nuoren mielenterveyttä tukeva vanhemmuus

Jos lapsen kuormittuneisuus huolestuttaa, ota yhteyttä opiskeluhuoltoon; terveydenhoitajaan, kuraattoriin, psykologiin tai hyvinvointitutoriin. He voivat tarjota tukea ja ohjata tarvittaessa eteenpäin. Voit myös olla yhteydessä perheneuvolaan. Löydät yhteystiedot palveluihin sivun alaosassa olevalla palveluhaulla.

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: kouluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattorit, opiskeluhuollon psykologit, perheneuvola.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:​

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000​
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen 

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.