Vastasyntynyt vauva

Vastasyntynyt pissaa aluksi vain pieniä määriä kerrallaan. Ensimmäiset pissat voivat värjätä vaipan oranssin väriseksi. Virtsamäärän lisääntyessä pissan väri muuttuu haalean keltaista. Virtsamäärät lisääntyvät, kun vastasyntynyt alkaa saada enemmän maitoa. Tällöin vaipat alkavat myös tuntua selkeästi painavimmilta. Viikon iässä vauva pissaa noin kuusi kertaa vuorokaudessa.  
 
Vastasyntyneen uloste on aluksi vihertävän mustaa ”lapsenpihkaa” eli mekoniumia. Noin kolmantena päivänä vauvan ulosteen väri ja rakenne muuttuvat. Vauvan ulote on normaalisti keltaista, melko löysää ja ryynimäistä ja siinä on oma, hiukan hapan tuoksunsa. Ajoittain uloste saattaa olla myös hieman vihertävää, joka on myös normaalia.   
 
Vaippa-alueelta iho pestään juoksevan veden alla aamuin illoin sekä aina tarvittaessa.    
Vaippa vaihdetaan aina tarpeen mukaan. Pelkän pissavaipan vaihdon yhteydessä pesua ei tarvitse tehdä. Peppu pestään lämpimällä vedellä, jos vaipassa on ulostetta. Ennen kylpyyn menoa vauvan peppu pestään pissasta ja kakasta, jotta kylpyvesi pysyy puhtaana.  

Vauvan terveelle ja ehjälle iholle ei tarvita voidetta.  Jos vauvan iho on vaipan alla ärtynyt ja punainen, tehostettu pesu ja ilmakylvyt auttavat. Sinkkivoide suojaa ja rauhoittaa ärtynyttä ihoa sekä vähentää alueen kutinaa.  

Lähes joka toisen vastasyntyneen iho kellastuu syntymän jälkeen. Yleensä syynä on vauvan maksan kyvyttömyys käsitellä tehokkaasti bilirubiinia. Bilirubiini on väriainetta, jota syntyy punasolujen hajoamisen yhteydessä.  

Keltaisuus on usein voimakkaimmillaan kolmen-viiden vuorokauden iässä. Keltaisuudesta ei tarvitse huolestua, jos vauva on virkeä, jäntevä, syö tehokkaasti, pissaa ja kakkaa tulee useista kertoja päivässä. Tavallinen keltaisuus häviää viimeistään kuukauden kuluessa. Runsaampaa vauvan kellastumista hoidetaan sairaalassa sinivalolla. 

Vastasyntyneellä on herkkä iho. Ihon väri vaihtelee hailakasta vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Kun vauva itkee, ihon väri tummenee. Vauvojen ääreisverenkierto on vielä heikko, mikä näkyy käsien ja jalkojen sinertävänä sävynä.  

Osalle vauvalle tulee iholle pieniä punaisia ”herkkyysnäppyjä”. Ne häviävät itsestään.   
 
Vauvankin iho tarvitsee pesua. Kasvot, silmät, korvien taustat sekä kaulan ja kainaloiden ihopoimut puhdistetaan päivittäin lämpimään veteen kastetulla kankaalla tai vanulla. Lopuksi iho kuivataan, jotta kosteus ei haudo ihoa rikki. 

Vauva kylvetään tai suihkutellaan yksi-kaksi kertaa viikossa. Vauvan kylpyveden lämpötila on 37 astetta. Veteen ei tarvitse lisätä pesuaineita. Mikäli vauva on kuivaihoinen, veteen voi lisätä muutaman tipan kylpyöljyä. Vauva kuivataan heti kylvyn tai suihkun jälkeen, jotta vauvan kehon lämpötila ei laske. Vauvan kylvettämistä on mahdollisuus harjoitella synnytysvuodeosastolla. Saunomista ei suositella alle yksivuotiaille lapsille.  

Vauvan päivittäiseen perushoitoon kuuluu myös silmien puhdistus. Vauvan silmät rähmivät ja vetistävät helposti, sillä vauvan kyyneltiehyet ovat vielä kehittymättömät. Huolehdi, että kätesi ovat puhtaat, kun puhdistat vauvan silmiä.  

Puhdistus tapahtuu lämpimään veteen kostutetulla vanulapulla tai pehmeällä kankaalla. Pyyhi silmät kevyesti ulkosyrjästä sisäsyrjään eli korvasta nenään päin. Käytä molempiin silmiin omaa, puhdasta lappua.  

Jos rähmiminen on voimakasta tai jatkuu, kysy neuvolasta ohjeita. Joskus kyseessä voi olla bakteerien aiheuttama silmätulehdus, joka vaatii lääkärin reseptillä määräämiä lääketippoja.

Vastasyntyneen napa tulee pitää puhtaana ja kuivana tulehdusten välttämiseksi. Napatynkä kuivuu ja irtoaa yhden-kahden viikon kuluessa syntymästä. Napatyngän juuresta erittyy limaa ja verta, joka on normaalia. Puhdista napatynkä kostuttamalla vanupuikko veteen tai apteekista saatavaan puhdistusaineeseen. Vanupuikkoa pyöritetään huolellisesti napatyngän reunojen alta. Lopuksi napatynkä vielä kuivataan puhtaalla ja kuivalla vanupuikolla. Napa puhdistetaan alkuun noin kaksi kerran päivässä. 

Kun napatynkä alkaa olla irtoamassa ja eritys lisääntyy, suositellaan puhdistusta tekemään kuivalla jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä useita kertoja päivässä. Napatyngän irrottua navan pohjasta saattaa erittyä vielä vähän verta. Jos huomaat ihon punottavan navan ympärillä tai navassa on paha haju, ota yhteys neuvolaan hoito-ohjeita varten.   

Vastasyntyneen kynsiä voi leikata kahden viikon iästä alkaen. Kynsien rakenne on pehmeä. Leikkaa kynsistä varoasti pieni määrä. Liian lyhyeksi leikatut kynnet voivat aiheuttaa kynsivallintulehduksen.

Vastasyntynyt hengittää pääasiassa nenän kautta. Nenän limakalvot erittävät limaa, joka kuivuessaan aiheuttaa vauvalle aivastelua ja nenän tuhinaa. Aivastelu ei merkitse vauvoilla nuhaa. Se on vauvan tapa niistää eikä tarkoita, että vauva olisi vilustunut. 

Vastasyntyneet hikottelevat usein. Hikka on vaaratonta vauvalle ja menee ohi itsestään. 

Kesäaikana ulkoilun voi aloittaa vastasyntyneen kanssa kotiutumisen jälkeen. Vauvan iho palaa auringossa, joten ulkona oltaessa vauvan tulee olla varjossa. Tukahduttavan kuumalla helteellä paras paikka vauvalle on kuitenkin sisällä. Kuumana kesäpäivänä ulkoilu kannattaakin ajoittaa aamu- tai ilta-aikaan. 

Talvikaudella ulkoilu aloitetaan vähitellen ulkoiluaikaa lisäämällä. Kovalla pakkasella vauvan kanssa ollaan sisällä. Pakkasrajana voi pitää -10 astetta. Tuuli lisää pakkasen voimakkuutta.   

Pienipainoisella vauvalla ulkoileminen aloitetaan yksilöllisesti siinä vaiheessa, kun vauvan paino on noussut riittävästi. Saat neuvolasta ohjeet ulkoilun aloittamiseen. 

Vastasyntynyt on herkkä erilaisille infektioille, koska hänen vastustuskykynsä on vielä kehittymässä. Hyvä käsihygienia on tärkeä tapa suojella vauvaa erilaisilta tartunnoilta. Pese kädet aina ennen vauvan hoitamista tai kun tulet kotiin.

Ohjaa myös vauvaa katsomaan tulevat vieraat käsipesulle. Flunssaa tai vatsatautia sairastavien lasten ja aikuisten vierailuja vastasyntyneen luona kannattaa välttää. Ensimmäisten kuukausien aikana on hyvä pitää vauva poissa suurista väkijoukoista, kuten kaupoista, jotta tartuntariski pysyy pienenä.