Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Synnytyksen jälkitarkastus tehdään kaikille synnyttäneille viiden-kahdentoista viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastuksen tekee neuvolassa joko lääkäri tai siihen koulutuksen saanut terveydenhoitaja tai kätilö. Mikäli raskauden tai synnytyksen kulku on ollut poikkeava, lääkärin tekemä tarkastus saatetaan tehdä synnytyssairaalassa.
Jälkitarkastuksen tavoitteena on selvittää yleinen terveydentila ja toipuminen synnytyksestä sekä havaita mahdolliset synnytysvauriot. Jälkitarkastuksessa käydään läpi raskauden ja synnytyksen kulku sekä niihin liittyvät koko perheen kokemukset.
Jälkitarkastuksessa mitataan verenpaine, tutkitaan virtsan valkuainen ja sokeri sekä hemoglobiini. Raskausaikana ilmaantuneiden sairauksien, esimerkiksi raskausdiabeteksen, jatkoseuranta suunnitellaan jälkitarkastuksen yhteydessä. Jälkitarkastuksessa suunnitellaan myös raskauden ehkäisy yksilöllisesti tarpeiden mukaisesti.
Mieliala, vanhemmuus, parisuhde, varhainen vuorovaikutus ja perheen tukiverkosto ovat myös keskeisiä keskustelunaiheita jälkitarkastuksen yhteydessä. Vanhempien on mahdollista puhua ja pohtia omaa jaksamisestaan sekä sitä, miten imetys ja vauvanhoito ovat lähteneet liikkeelle.
Synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä keskustellaan viimeistään synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä, mutta sitä voidaan tarvittaessa suunnitella jo loppuraskauden neuvolakäynneillä. Ehkäisymenetelmä valitaan synnyttäneen toiveiden mukaisesti.
Uuden raskauden mahdollisuus on olemassa emätinyhdyntöjen aloittamisen jälkeen, vaikka kuukautiset ei olisi vielä alkaneet. Vauvan täysimetys vähintään neljän tunnin välein, myös öisin, suojaa uudelta raskaudelta noin kuuden kuukauden ajan, mikäli kuukautiset eivät ole alkaneet. Jos haluaa varmistaa raskauden ehkäisyn, imetyksen rinnalle kannattaa valita jokin lääkkeellinen ehkäisymenetelmä tai kondomi.
Ehkäisyn valinnassa on hyvä pohtia, toivooko pitkäaikaista vai lyhytaikaista ehkäisyä. Myös ehkäisyn helppokäyttöisyys voi olla tärkeä tekijä – esimerkiksi se, ettei ehkäisystä tarvitse huolehtia päivittäin. Ehkäisyä suunniteltaessa otetaan huomioon myös mahdolliset perussairaudet ja allergiat.
Imetysaikana sopivia ehkäisymenetelmiä ovat minipillerit, kierukka tai ehkäisykapselit. Imettämättömät voivat käyttää myös yhdistelmäehkäisyvalmisteita kuten e-pillereitä, ehkäisylaastaria tai ehkäisyrengasta. Yhdistelmäehkäisyn voi aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä.
Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä kaikissa elämänvaiheissa. Muutokset seksuaalisuudessa voivat vaikuttaa muihin elämän osa-alueisiin joko myönteisesti tai kuormittavasti. Siksi seksuaalinen hyvinvointi on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Raskaus ja vauvan syntymä voivat uutena elämänvaiheena herättää pohtimaan omaa seksuaalisuutta uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi kysymykset ”Mitä seksuaalisuus minulle merkitsee?” tai ”Miten haluan ilmaista seksuaalisuuttani?” voivat nousta esiin. Myös kumppanin kanssa voi olla hyödyllistä keskustella siitä, mitä toiveita ja tarpeita kumpikin kokee seksuaalisuuden suhteen.
Seksuaaliterapeutti auttaa tilanteissa, joissa seksuaalisuuden kysymykset kuormittavat hyvinvointia. Taustalla voi olla esimerkiksi trauma tai sairastuminen. Itseä mietityttävät seksuaalisuuden asiat kannattaa ottaa puheeksi ammattilaisen kanssa. Seksuaaliterapeutin vastaanotolle hakeudutaan toisen ammattilaisen tekemällä lähetteellä.
Seksi on yksi tapa ilmaista seksuaalisuutta, mutta se ei ole ainoa. Seksin merkitys ja määrä voivat poiketa kumppaneiden välillä. Avoin keskustelu auttaa ymmärtämään toisen näkökulmaa. Yhdessä voi pohtia, miten molempien seksuaalisuus ja tarpeet voidaan huomioida kunnioittavasti myös vauvaperheen arjessa.
Seksuaalisen halun palautuminen synnytyksen jälkeen on yksilöllistä. Läheisyys, koskettaminen ja toisen huomioiminen ovat tärkeä osa parisuhdetta.
Yhdynnälle ei ole estettä silloin, jos molemmat sitä haluavat. Jälkivuodon aikana suositellaan kuitenkin kondomin käyttöä kohonneen infektioriskin vuoksi.
Synnytyksen jälkeen emättimen limakalvot voivat olla kuivat. Tämä voi tehdä yhdynnästä epämiellyttävää tai kivuliasta. Yhdyntöjen alkaessa liukastusvoiteesta voi olla apua. Tämä auttaa molempia osapuolia rentoutumaan, joka mahdollistaa turvalliset ja myönteiset seksuaalisuuden kokemukset.
Tutustu Mielenterveystalon Seksuaalisuuden omahoito-ohjelmaan. Ohjelman avulla pääset pohtimaan omaa seksuaalisuuttasi ja saat vinkkejä seksuaalisen itsetunnon vahvistamiseen.
Saat neuvolan terveydenhoitajalta tietoa ja ohjausta synnytyksen jälkitarkastukseen ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Löydät neuvolan yhteystiedot alla olevasta palveluhausta.
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Hakuehdoilla löytyi 29 tulosta
Vauvaperheohjaus Pulmussa tuetaan odottavien ja vauvaperheiden voimavaroja arjessa ja ohjataan vauvan univalverytmin löytämisessä. Vauvaperheohjaus voi…
Vanhempien olohuoneissa eli vertaistukiryhmissä sekä jäsenyhdistyksissämme saat tukea omaan vanhemmuuteensa. Ryhmiä on erovanhemmille, yksinhuoltajille ja…
Simpukka ry:n Helminauha-hankkeen kautta voit löytää toisia lahjasoluhoidoilla lasta toivovia, lapsen saaneita ja lahjasoluilla alkunsa…
Meiltä löydät tukea ja tietoa yksin lasta odottavien ja -kasvattavien tueksi. Saat myös vinkkejä oman…
Tuemme sinua ja perhettäsi raskauden aikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen yhdessä äitiyspoliklinikan kanssa.Kaikille odottaville perheille…