Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Rintojen muutokset

Raskausaikana rintasi valmistautuvat imetykseen.  Rinnat voivat aristaa, maitoa tuottavan kudoksen määrä kasvaa rinnoissa ja lisäksi saatat huomata, että nännipihan väri voi tummua. Joskus maitoa saattaa erittyä pieniä määriä jo raskausaikana, mutta tämä ei kerro mitään siitä, kuinka hyvin maito synnytyksen jälkeen rintoihin nousee.

Rintojen koolla ei ole merkitystä maidon tuotannon kannalta. Rintojen koko voi kuitenkin vaikuttaa siihen, millainen imetysasento on paras juuri sinulle ja vauvallesi. Kaikenlaisilla rinnoilla voi siis imettää. Mikäli sinulla on matalat tai sisäänpäin kääntyneet nännit, voit alkaa jo raskausaikana houkutella nännejä enemmän esille. Houkuttelu tapahtuu venyttelemällä ja pyörittelemällä nänniä puhtain sormin. 

On tärkeä huomioida, että mikäli sinulle on tehty rintoihin liittyvä toimenpide, voi sillä olla vaikutusta imetyksen onnistumiseen tai maitomääriin. Neuvolasta saat apua ja ohjausta erilaisissa imetystilanteissa.

Video: Imetykseen valmistautuminen

Imetyksen ensipäivät

Syntymän jälkeen vauva on usein ensimmäisen päivän rauhallinen nautiskelija, joka käy rauhakseen rinnalla ja nukkuu suurimman osan päivästä. Toinen vuorokausi voi olla aivan erilainen ja tulla yllätyksenä vanhemmille. Vauvastasi voi tulla vaativa ja hieman itkuisempi ja sinusta voi tuntua, ettei oma maito riitä vauvalle.

Sinun on hyvä muistaa, että vastasyntyneen vatsalaukku on varsin pieni, marmorikuulun kokoinen. Maitoa erittyy ensimmäisinä päivinä tippoja ja ensimaito on koostumukseltaan tahmeaa ja paksua. Tämä maito riittää kattamaan terveen, täysiaikaisena syntyneen vauvan maidontarpeen ensipäivinä.

Maidonnousu

Maito nousee rintoihin usein muutaman päivän kuluttua synnytyksestä. On tärkeää, että vauva saa tehdä maitotilausta rauhassa ja olla rinnalla tiheästi. Maidon noustessa sinulla voi olla kuumeinen ja väsynyt olo ja lisäksi rintoja voi pakottaa. Rintojen pakotukseen voit käyttää avuksi esimerkiksi kylmää kauratyynyä tai kylmiä geelipusseja.

Video: Imetysasennot

Kumppanin rooli imetyksen tukijana

Kumppani tai muu tukihenkilö on merkittävässä roolissa imetykseen valmistautumissa ja imetyksen ensihetkissä. Voitte yhdessä etsiä tietoa imetykseen liittyen ja opetella hyvää imetysasentoa.

Äidin rentoutuminen voi auttaa maitoa herumaan paremmin ja tässäkin kumppani voi auttaa esimerkiksi hieromalla äidin selkää. Kumppani voi auttaa arjen askareissa kuten kodin siivoamisessa tai ruuan valmistuksessa. Kumppani voi pitää vauvaa ihokontaktissa, tehdä vauvahierontaa, käydä vaunulenkeillä, hassutella vauvan kanssa, kylvettää ja nukuttaa vauvaa. Mitä ikinä keksittekään! 

Usein kysytyt kysymykset imetyksestä

Tähän osioon olemme koonneet usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia, jotka voivat helpottaa arkea ja tuoda varmuutta imetyksen eri vaiheisiin.

Kuinka usein vauva syö?

Vastasyntyneen vauvan on hyvä käydä rinnalla vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa, mieluiten jopa kymmenen kertaa tai ylikin. Käytännössä vauva käy rinnalla useimmiten noin 1-3h välein ja tahti on alkuun sama läpi vuorokauden.

Tiheällä syömisellä vauva nostattaa maitomääriä. Mikäli toiveenasi on täysimetys, on tärkeää, että vauvan imemisen tarve kohdistuu rintoihin, jotta maitotilaus menee perille. Vauvan kasvaessa imetyskerrat kyllä harvenevat, eikä sinun tarvitse aina imettää yhtä tiheästi kuin ensiviikkoina ja -kuukausina.

Mistä tiedän, onko vauvalla nälkä?

Itku on vauvan viimeinen merkki nälästä. Ennen itkua vauvasi voi näyttää erilaisia nälkämerkkejä ja opit nopeasti tunnistamaan niitä. Mitä pidemmälle nälkämerkit menevät, sitä levottomammaksi vauvasi voi muuttua. Sinun on hyvä pyrkiä vastaamaan vauvan varhaisiin nälkämerkkeihin, sillä itkevää vauvaa on hankala saada rauhoittumaan rinnalle.

Nälkämerkkejä ovat:

  • Kielen liikuttelu suussa ja kielen työntäminen ulos suusta
  • Suun maiskuttelu
  • Käsien vieminen suuta kohti ja käsien imeskely
  • Pään kääntely ikään kuin maitoa etsien

Mitkä ovat imetyksen turvamerkit?

Imetyksen turvamerkkien täyttyessä voit olla melko luottavainen sen suhteen, että vauvasi saa riittävästi maitoa. Turvamerkkien seuraaminen onnistuu pääosin kotona. Tarvittaessa voit saada neuvolasta vaakaa lainaan, jotta voit seurata vauvasi painonnousua ensipäivänä. Painoa seurataan säännöllisesti myös neuvolassa.

Turvamerkkejä ovat:

  • Vastasyntynyt kasvaa vähintään 20g vuorokaudessa, 150g viikossa tai puoli kiloa kuukaudessa
  • Syntymäpaino saavutetaan viimeistään kahden viikon iässä
  • Kakkavaippoja tulee ensiviikkoina päivittäin
  • Pissavaippoja tulee niin monta päivässä, kuin vauvalla on ikää vuorokausissa ja neljännestä päivästä eteenpäin pissavaippoja tulee vähintään viisi per päivä
  • Imuote on tehokas
  • Imetys ei satu aivan ensihetkiä lukuun ottamatta

Millainen on hyvä imetysasento tai hyvä imuote?

Hyvä imetysasento ja imuote helpottavat imetystä merkittävästi. Äidin rento ja kivuton asento on tärkeä paitsi äidin mukavuuden myös maidon herumisen kannalta.

Hyvän imetysasennon ja imuotteen tunnistat seuraavista merkeistä:

  • Vauvan vartalo on kiinni äidissä, vatsa vatsaa vasten
  • Vauvan vartalo on suorassa linjassa, eikä pää ei ole kääntyneenä sivulle
  • Hamuiltaessa vauvan nenä ja äidin nänni ovat vastakkain -> nänni voi osoittaa jopa vauvan silmien väliin, mutta ei nenän alapuolelle
  • Vauva haukkaa rintaa, pää pääsee kääntymään vapaasti taaksepäin
  • Nänni pääsee pitkälle suuhun kohti kitalakea
  • Tehokas imu näkyy liikkeenä vauvan ohimoilla asti
  • Huonossa imuotteessa posket painuvat lommolle, vauvalla on kapea ote nännistä, ote irtoilee ja maiskahtelee ja nänni voi muovaantua littanaksi imetyksen aikana

Mitä tarvitsen imetystä varten?

Ennen vauvan syntymää kotiin ei useinkaan ole tarpeen hankkia imetyksen apuvälineitä. Vauvan synnyttyä huomaat, jos kaipaat esimerkiksi rintakumia, rintapumppua tai maidonkerääjää. Imetystyynykään ei välttämättä ole tarpeellinen. Riittävän tuen hyvää imetysasentoa varten voit saada aikaan näppärästi ihan vaan tavallisilla sohvatyynyillä. Useimmiten riittää, että hankit kotiin liivinsuojia ja harsoja.

Entä jos täysimetys ei ole mahdollinen?

Joskus eteen tulee tilanteita, ettei täysimetys ole mahdollinen tai se ei syystä tai toisesta tunnu perheelle sopivalta vaihtoehdolta. Imetyksen suhteen sinun ei ole pakko tehdä joko tai päätöksiä, vaan vaihtoehtoja on monia:

  • Voit imettää osittain ja lisäksi vauva voi saada esimerkiksi tuttipullosta korviketta tai pumpattua äidinmaitoa
  • Vauva voi saada kaiken maidon tuttipullosta ja maito voi olla korviketta tai äidinmaitoa
  • Jos vauva ei jaksa imeä rinnalta kaikkea tarvitsemaansa maitoa vaan tarvitsee ruokailuun hieman lisäapua, voit käyttää apuna esimerkiksi imetysapulaitetta. Imetysapulaitteen avulla vauva saa rinnalla kokemuksen kylläisyydestä, vaikka kaikki maito ei tulisikaan suoraan rinnasta.

Muistathan, että kaikki imetys on yhtä arvokasta ja voit imettää, vaikka kerran vuorokaudessa, mikäli se tuntuu teidän perheelle parhaalle vaihtoehdolle.

Jos äidinmaitoa ei ole ollenkaan käytettävissä, tarvitsee vauva kaiken maidon korvikkeena. Saat tarkemmat ohjeet korvikemääristä jo suoraan sairaalasta ja myöhemmin määriä tarkastellaan vauvan kasvun mukaan neuvolassa.

Mitä tarkoittaa käsinlypsy?

Mikäli sinulla on tiedossa sektio tai sinulla on esimerkiksi raskausajan diabetes, voit alkaa harjoitella käsinlypsyä raskausviikolta 37+0 ellei sitä ole erikseen kielletty. Tavoitteena ei ole kerätä maitosaalista, eikä haittaa laisinkaan, vaikkei maitoa heruisi vielä yhtään. Tärkeintä on, että harjoittelet käsinlypsytekniikkaa, jotta voit tarvittaessa vauvan synnyttyä lypsää vauvallesi lisämaidoksi omaa maitoasi.

Imetykseen on saatavilla ohjausta

Mikäli sinulla herää kysymyksiä tai erilaisia tunteita imetykseen liittyen, voit keskustella niistä jo odotusaikana esimerkiksi neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla. Sinun on mahdollista päästä myös imetyspoliklinikalle keskustelemaan mieltäsi askarruttavista kysymyksistä. Sinun on hyvä myös kertoa, jos sinusta tuntuu, ettet halua imettää ollenkaan. Tällöin voimme yhdessä kanssasi miettiä, millaisia muita vaihtoehtoja vauvan ruokailuun on olemassa.

Jos eteen tulee haasteita tai kysymyksiä, niin ota asia rohkeasti esille neuvolassa, äitiyspoliklinikalla tai synnyttäneiden osastolla. Kotiutumisenne jälkeen neuvolan terveydenhoitaja auttaa teitä imetyksen kanssa ja tarvittaessa voit varata erillisen imetysohjausajan neuvolasta tai imetyspoliklinikalta.

Video: Imetys ei suju


Lue lisää


Tukea ja apua

Palvelut

Saat apua neuvolasta vauva syömiseen liittyvissä kysymyksissä raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen. Synnytyssairaalassa apunasi ovat kätilöt ja lääkärit. Tukea on saatavilla myös imetysneuvolavastaanotolla ja sairaalan imetyspoliklinikalla, jonne pääset hakeutumaan neuvolan kautta.

Yhteystiedot löytyvät alla olevasta palveluhausta.


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.