Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.
Neuropsykiatrisia häiriöitä (eli tuttavallisemmin sanottuna nepsyhäiriötä) diagnosoidaan lapsilla nyt aiempaa enemmän. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjo ja Tourette. Ei ole tavatonta, että lapsen tutkimuksissa vanhempi havahtuu miettimään omaa elämäänsä ja ominaisuuksiaan.
“Kuulostaa ihan minulta! Ihan kuin minä lapsena!” voivat olla tavallisia ajatuksia. Saatat pohtia, mihin voisit päästä tutkimuksiin. Ihmisellä voi olla kuitenkin nepsypiirteitä ilman virallista diagnoosiakin. Itse asiassa nepsypiirteitä löytyy meiltä kaikilta jonkin verran.
Vanhempien nepsypiirteet ovat yksilöllisiä. Ne voivat näkyä eri haasteina, kuten:
Nepsy-vanhemmuus ei kuitenkaan tuo vain haasteita. Voit kääntää sen vahvuudeksi:
Nepsy-vanhempana sinulla voi olla yllättäviä supervoimia! Ole siis ylpeä itsestäsi.
Ennen nepsytietouden lisääntymistä monet ovat saattaneet ajatella, että keskittymisvaikeudet, jatkuva unohtelu ja arjenhallinnan haasteet ovat laiskuuden tai tyhmyyden merkkejä. On totta, että kyseiset haasteet voivat johtua muustakin kuin nepsyhäiriöstä, esim. traumaattisesta kokemuksesta tai esimerkiksi liiallisesta ruutuajasta. Kyseessä voi myös kuitenkin olla neuropsykiatrinen häiriö.
Voit halutessasi ottaa yhteyttä oman terveysaseman mielenterveys- tai päihdeneuvontaan ja kysyä nepsytutkimuksista. Tutkimuksiin meneminen ei ole kuitenkaan pakollista. Arjen apukeinojen avulla arkesi voi tulla toimivammaksi.
Monet eivät koe tarvitsevansa omille piirteilleen diagnoosia. Joitain ihmisiä kuitenkin helpottaa tieto siitä, että näiden haasteiden taustalla onkin jokin aivojen toimintaan liittyvä syy.
Mielenterveystalon sivuilta löydät netissä tehtäviä, maksuttomia omahoito-ohjelmia. Voit tehdä niitä silloin, kun sinulle sopii:
Valtakunnalliset chatit ja auttavat puhelimet:
Voit hakea apua itsellesi työterveyshuollosta tai terveysasemalta Yhteydenotto terveysasemalle – Kymenlaakson hyvinvointialue
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:
Mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä huolissa soita mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan (arkisin kello 7–18).Soita p. 05 220 2500
Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
Hakuehdoilla löytyi 231 tulosta
Punainen Risti välittää ystäviä sinne, missä ystävää tarvitaan. Jos koet yksinäisyyttä ja kaipaat toisen ihmisen…
Tule mukaan hengityssairautta sairastavien miespuolisoille tarkoitettuun verkkovertaisryhmään. Vertaisryhmän kaikkia jäseniä yhdistää sama sairaus, kokemus tai…
Tule mukaan hengityssairautta sairastavien naispuolisoille tarkoitettuun verkkovertaisryhmään. Vertaisryhmän kaikkia jäseniä yhdistää sama sairaus, kokemus tai…
Leija-ryhmät ovat vertaisryhmiä ilman toista vanhempaa kasvaville lapsille ja nuorille. Ryhmien tavoitteena on vahvistaa lasten…
Järjestämme yhden vanhemman perheiden teini-ikäisten nuorten vanhemmille vertaisryhmiä ja -tapaamisia livenä ja verkossa.Yksin teini-ikäisen vanhempana…
Vanhempien olohuoneissa eli vertaistukiryhmissä sekä jäsenyhdistyksissämme saat tukea omaan vanhemmuuteensa. Ryhmiä on erovanhemmille, yksinhuoltajille ja…
Suomen Uusperheiden Liiton kautta voit kohdata toisia uusperheellisiä sekä saada ja antaa vertaistukea. Tärkeimpänä toimintamuotona…
Löydä vertaistukija on Reumaliiton hakupalvelu, josta voit etsiä itsellesi sopivaa vertaistukijaa iän, paikkakunnan, diagnoosin ja…
Voit pyytää tukipuhelua Surunauha ry:n vertaistukijalta, jolla on oma kokemus läheisen itsemurhasta. Tukipuhelun soittaa Surunauha…
Jos sinua huolestuttaa lapsesi viivästynyt puheenkehitys, saattaa kyseessä olla kehityksellinen kielihäiriö. Suomen Kielipolku SLI ry…
Uusperheille tarkoitettu vertaistukipalvelu, jota annetaan etänä pääosin Teams-sovelluksen kautta. Voit jakaa luottamuksellisesti kokemuksia ja ajatuksia…
Vertaistukipuheluita soittavat järjestön koulutetut vapaaehtoiset. Vertaisen kanssa voit saada tukea saman kokeneelta henkilöltä ja jakaa…