Digipelaaminen

Tykkäätkö pelata videopelejä mutta mietit, tuleeko välillä pelattua liikaa? Mistä tietää, milloin oma pelaaminen on ongelmallista? Pelaaminen tarjoaa parhaimmillaan iloa, viihdettä ja yhteisöllisyyttä mutta voi myös haastaa hyvinvointia.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Suurin osa suomalaista pelaa digipelejä ainakin silloin tällöin. Digipelaaminen on monelle nuorelle tärkeä harrastus ja tapa viettää aikaa kavereiden kanssa. Digipelien parissa koetaan onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia, ja päätösten tekeminen ja osaamisen karttuminen vahvistavat itsetuntoa. Osalle pelaaminen voi kuitenkin aiheuttaa haittoja kuten vuorokausirytmin sekoittumista, riitoja perheen kanssa, koulun tai opiskelun laiminlyöntiä tai muutoksia mielialassa. Omalla toiminnallasi voit vaikuttaa paljon siihen, aiheutuuko pelaamisestasi sinulle haittoja.

Mitä on digipelaaminen?

Digipelaamisella tarkoitetaan digilaitteella tapahtuvaa pelaamista. Digipelaamista on siis esim. mobiili-, konsoli- ja tietokonepelaaminen. Digipelaamista voidaan kutsua myös mm. videopelaamiseksi tai digitaaliseksi pelaamiseksi. Digipelaaminen on yleinen ajanviete kaikenikäisten keskuudessa ja monelle tärkeä harrastus.  

Digipelaaminen on monelle nuorelle tärkeä harrastus ja tapa viettää aikaa kavereiden kanssa.

Mikä digipeleissä koukuttaa?

Digipelien koukuttavuus muodostuu useista eri tekijöistä. Pelit tarjoavat yhteisöllisyyden, omaehtoisuuden ja kyvykkyyden kokemuksia, jotka vetävät meitä puoleensa varsinkin, jos emme saa vastaavia kokemuksia pelien ulkopuolella. Peleissä käytetään myös teknologiaa, jolla pelaaja yritetään saada jatkamaan pelaamista yhä pidempiä aikoja tai palaamaan aina uudestaan pelin pariin. Tällaisia teknologisia tekijöitä ovat mm. musiikki, loot boxit, pelien päättymättömyys, nopeatempoisuus, kilpailullisuus ja erilaiset chatit, viestit ja yhteydenpitotavat. 

Pelaamisen hallinta vaatii mm. tunteiden säätelyn, toiminnanohjauksen ja arjenhallinnan taitoja. Nuorilla näistä tehtävistä vastaavat aivoalueet vasta kehittyvät, mikä voi altistaa pelihaitoille. Myös neurokirjolla olevilla alttius jäädä peleihin koukkuun voi olla suurempi, koska toiminnanohjaukseen liittyvät haasteet ovat neurokirjolla tyypillisiä.

Pelihaitat haastavat hyvinvointia

Pelihaitoilla tarkoitetaan satunnaisia tai toistuvia haittoja, joita etenkin runsas pelaaminen voi aiheuttaa. Satunnaiset pelihaitat eivät aiheuta merkittävää haittaa. Jos haitat pitkittyvät tai ovat toistuvia, pelaamiseen ja pelaamisen hallinnan vahvistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. 

Haittoja voivat olla mm. fyysiset kivut, riidat läheisten kanssa, stressi-, ahdistus- tai masennusoireet, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet, vuorokausirytmin sekoittuminen ja velvollisuuksien kuten koulunkäynnin laiminlyönti. 

Monet edellä mainituista haitoista ovat yleisiä, vaikka ei pelaisi ollenkaan. Joskus voikin olla vaikea sanoa, johtuuko jokin haitta pelaamisesta vai siitä, että pelaaja pakenee esim. stressiä tai ihmissuhdeongelmia pelaamiseen. 

Ongelmallinen digipelaaminen

Pelaaminen voi olla ongelmallista, jos sen aiheuttamat haitat ovat jatkuvia ja toistuvia, ja pelaajan on vaikeaa hallita omaa pelaamistaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että pelaat, vaikka tietäisit sen aiheuttavan haittoja itsellesi tai vaikka et oikeastaan edes haluaisi pelata. Pelaamisen vähentäminen tai lopettaminen voi tuntua vaikealta tai yritykset epäonnistuvat. 

Ongelmalliseen pelaamiseen liittyy usein myös se, että pelaamisesta tulee ensisijaista verrattuna muihin asioihin elämässä. Tällöin muut tärkeät asiat saattavat vähentyä pelaamisen takia. Ongelmallisen pelaamisen taustalla voi lisäksi olla pakokäyttäytymistä. Silloin huolia ja ongelmia pyritään välttelemään tai turruttamaan pelaamalla. 

Tee digipelaamista kartoittava testi!

Digipelitesti- Pelituki.fi

Tasapainoinen arki vähentää pelihaittoja

Pelaaminen pysyy paremmin hallinnassa, kun huolehdit riittävästä levosta ja ravinnosta, vietät aikaa perheen ja ystävien kanssa, muistat ulkoilla ja hoidat koulutyöt ja muut velvollisuutesi. Kun arki koostuu monista mukavista asioista, myös digipelaaminen pysyy helpommin hallinnassa, eikä pääse haukkaamaan elämästäsi liian isoa palaa – ajallisesti tai tunteiden tasolla. 

Keinoja haittojen vähentämiseen ja tasapainoisempaan pelaamiseen

• Kokeile pitää pelipäiväkirjaa, johon kirjaat milloin ja mitä pelaat, kuinka kauan ja kenen kanssa. Voit myös kirjata, millainen fiilis pelaamisen jälkeen jäi. Tuoko pelaaminen iloa vai oletko ärtynyt pelaamisen jälkeen? Ehditkö tehdä muita asioita, vai viekö pelaaminen liian ison osan päivistä?
• Tauota istumista ja huolehdi hyvästä ergonomiasta.
• Kokeile munakelloa, herätyskelloa, puhelimen ajastinta tai muuta hälytystä, joka kertoo peliajan päättymisestä.
• Keskeytä pelaaminen ruokailujen ajaksi ja vältä pelin ääressä syömistä.
• Vältä myöhään illalla ja yöllä pelaamista, jotta ehdit saada riittävästi laadukasta unta. Älä ota puhelinta vuoteeseen, jos tapanasi on pelata juuri ennen nukahtamista.
• Harjoittele rauhoittumaan, jos pelaaminen lisää kierroksia. Hengitä syvään, poistu pelin äärestä, juo lasi vettä, kävele talon ympäri… mikä vain toimii sinulle!
• Vaihda pelityyppiä – osa pelityypeistä on koukuttavampia kuin toiset. Kokeile vaihtaa kilpailuhenkiset pelit rauhallisempiin ainakin joksikin aikaa.

Lue lisää ja tutustu omatukimateriaaleihin

Tukea ja apua

Palvelut

Luotettavia verkkopalveluita, josta voit saada tukea ja apua

Alla olevasta palveluhaustamme voit etsiä

Kunnan palvelut:

Nuorisopalvelut

Seurakunnat:

Nuorisotyö

Kymenlaakson hyvinvointialue:

Kouluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut

Nuorten Matala

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.