Kielenkehityksen vaiheet 0-6v lapsilla

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Esikielellinen vaihe 0-1-vuotiailla

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen taitojen tulee kehittyä niin puheen havaitsemisen, suualueen motoriikan, ääntelyn kuin eleiden käytön ja vuorovaikutuksen osalta. Hermoverkkojen muodostuminen edellyttää toimintojen käyttämistä ja aktiivista harjaantumista.

Ensisanojen ja yksisanaisten ilmausten vaihe 1-1½v

Ensimmäiset sanat opitaan noin yhden vuoden iässä. Tuottava puhe alkaa kehittyä, kun lapsi oivaltaa, että asioilla on nimet ja niitä tarvitaan. Yksisanaisten ilmausten vaihe kestää noin 12-18 kk ajan.

Ilmaistun sanaston kehitystä ennakoi ymmärtävän sanavaraston laajuus.  Yksilölliset erot sanojen ymmärtämisessä on huomattavissa jo varhain, ja viivästymisen siinä nähdään ennakoivan hidasta kielenkehitystä myöhemmin. Suomea omaksuvilla lapsilla ymmärtävä sanavarasto on 1v iässä noin 90 sanaa ja 15kk iässä kaksinkertainen eli noin 180 sanaa.

Ensimmäisten sanayhdistelmien vaihe 1½ – 2v

Lapsen sanasto karttuu vauhdikkaasti ensimmäisen 30-50 sanan varannon jälkeen. 1½v hallitsee 80-100 sanaa ja 2v jopa 400 sanaa. Yksilölliset erot sanavaraston laajentumisen nopeudessa voivat olla isot. Onkin hyvin tärkeää tukea sanavaraston kehitystä, sillä voidakseen alkaa yhdistellä sanoja, lapsi tarvitsee niitä oikeasti paljon, niin ydinsanoja kuin aihekohtaista sanastoa, ei pelkästään substantiiveja.

On selkeästi huolen aihe, ellei 1½v käytä vähintään 10 sanaa ja lisäksi eleitä kommunikaatiossaan. Tai jos 2v on käytössä vain alle 40 sanaa eikä hän pyri yhdistelemään niitä lausemaisiksi ilmaisuiksi.

Yksinkertaisten lauseiden vaihe 2 – 3 v

2v iässä lapsen pitäisi hallita jo parisataa sanaa, mutta huikea kehitys pitäisi näkyä kolmannen ikävuoden alkaessa, jotta noin 3v lapsella olisi hallussaan 400-550 sanaa. Mitä enemmän lapselle on luettu ja hänen kanssaan on käyty hyviä, lapsen aloitteet huomioivia keskusteluja päivittäin, sitä laajemmaksi sanasto karttuu. Tutkimusten mukaan passiivinen lastenohjelmien katsominen tai YouTube-videoiden seuraaminen ei kartuta merkityksellistä sanavarastoa.

2v iässä lapsen tulisi osata noin 7-10 suomenkielen konsonanteista, ainakin k, p, t, m, n, h, v  ja 3-vuotiaana loput konsonanteista, d, l, s ja r lukuun ottamatta. Konsonanttiyhtymissä ja diftongeissa on tavallista esiintyä vielä virheitä. 2-vuotias osaa jo myös suomen kielessä tärkeän äänteellisen keston vaihtelun, esim. tulee vs. tuulee, kukka vs. kuka.

Yleensä 2-vuotiaalla on jo melko paljon taivutusmuotoja hallussaan, mm. verbien aikamuotoja, ajan, paikan ja tavanilmauksia. Kuitenkin vielä 3½-vuotiailla mm. vertailumuodot ovat haastavia ja monikon päätteissä esiintyy virheitä. Aikuiskielen mukainen kielioppi hallitaan noin nelivuotiaana. Lapsen ilmaisun pituus kasvaa merkittävästi kahden ja kolmen ikävuoden välillä. Kertomuksista tulee monipuolisempia, kun lapsi oppii ja saa käyttöönsä enemmän erilaisia verbimuotoja.             

2-3 -vuotiailla on vielä paljon puutteita äänteiden yhdistelyssä ja etenkin r, s saattavat puuttua. Nyrkkisääntönä mainitaan, että suomenkielisen 3½ -vuotiaan lapsen puheen pitäisi olla jo vieraallekin kuulijalle ymmärrettävää.

Innosta lasta laajentamaan sanavarastoaan

Laajenna lapsen sanoja luonnollisesti: ”Suomenna” lapsen sanayritelmät ja laajenna niitä lisäämällä verbejä, adjektiiveja tai samankaltaisia sanoja (esim. kakka → kukka, kukko, ukko, tukka, takka; auto → ajaa, tööttää, hurisee).
Tee kielestä kiinnostavaa: Noin 2-vuotiaalle uusi sanasto tarttuu parhaiten selkeän, innostavan ja myönteisen puheen kautta.
Rauhoita puhetilanteet: Älä tuijota lasta, vaan ole lähellä ja puhu rauhallisesti. Liiallinen huomio voi herättää jännitystä tai änkytysoireita.
Sanoita ympäristöä, mutta älä vaadi toistoa: Anna lapsen kuulla ja kokeilla sanoja omaan tahtiin ja jätä hänelle vastaustilaa.
Tutkikaa uusia aiheita yhdessä (3 v): Retket, kirjat ja arjen kokemukset tarjoavat sanoihin merkitystä. Vastaa lapsen “Mikä tää on?” -kysymyksiin ja huomioi se, mitä lapsi jo osaa.
Lukekaa keskustellen: Kirjat ovat loputon sanavaraston lähde. Keskustele, kysy, laajenna käsitteitä ja jaa tunteita sekä havaintoja yhdessä.

Lausepuheen kehittymisen kausi 4v

4-vuotias lapsi hallitsee vuorovaikutuksen perustaidot – osaa vuorotella kuuntelijan ja ilmaisijan rooleissa erilaisissa kommunikaatiotilanteissa ja –paikoissa (koti/kaveriympäristö vs. vieraammille esiintymiset). Hän osaa vastata kysymyksiin, keskittyy kuuntelemaan puhetta ja esittää kysymyksiä kuulemastaan sekä hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseenmuodostuksen perussäännöt. Omia yliyleistyksiä taivutusmuodoista saattaa vielä esiintyä.

Kerrontataito kehittyy ja lapsi pystyy tapahtumasarjan kielelliseen kuvaukseen.  Lapsi liittää Ilmaukset yhteen koheesiokeinojen kautta, joista muodostuu laajempia merkitys -kokonaisuuksia. Tällöin lapsen kerronta voi olla jo hyvin informatiivista tai viihdyttävää, mutta siihen yltäminen vaatii paljon kielellisiä kykyjä ja mm. keskusteluissa ja kirjojen tarinoista omaksuttuja taitoja!

Monimutkaisten lauseiden kausi 5-6v

Tällä kaudella lapsen taivutuksen ja kieliopin kehitys etenee voimakkaasti ja äänteiden hallinta tarkentuu aktiivisesti, joten lapsen on mahdollista tuottaa kertovaa puhetta yleiskielen mukaisesti, hallita laaja (noin 14000 sanaa) sanavarasto sekä äidinkielen äänteet korrektisti. Myös kielenkärkiäänteiden tuottaminen on mahdollista ja suomen kielen äänteellinen kehitys pitäisi olla valmis 7v mennessä. Kielellinen tietoisuus kehittyy 5-6 -vuotiailla mahdollistamaan lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen. Tällöin lapsi ymmärtää, että sanat muodostuvat erilaisista äänteistä ja oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä.

6 v lapsi osaa tavutella sanoja, riimitellä, luetella lukuja ja tehdä pieniä laskutoimituksia pienillä luvuilla. Tulevia luki-taitoja ennakoivat erityisesti lauseiden toistamisen kyky, äänteiden keston ja sanan loppuäänteen tunnistaminen sekä tavun kokoaminen äänteistä.

Aikuismainen keskustelu alkaa n. 4-5v.  Esikoululaisen keskustelu alkaa muistuttaa aikuisten välistä keskustelua ja on sujuvaa.

Kerronnan osalla kehitystä tapahtuu erityisesti 5-vuotiaana, jolloin monimutkaisten toimintojen kuvaaminen yleistiedon osalta onnistuu. Henkilökohtaisissa kertomuksissa erottuu yleensä joku kohokohta ja kertomuksissa päähenkilön toimintojen ketju ja kertomusten sisällöt tarkentuvat.

6-vuotiailla henkilökohtaisissa kertomuksissa alkusysäys, aikamuoto, tarinan ongelmat ja lopetus vakiintuvat ja myös lopputulos ja tarinan opetus ovat esillä.

Vinkkejä lausepuheen harjoitteluun

• Lapsi oppii lauseiden rakentamisen aikuisen tuella laajentavan keskustelun kautta.
• Aikuisen kannattaa huomata herkästi lapsen yksisanaiset puhealoitteet ja laajentaa ilmausta lasta ilahduttavaan ja kannustavaan tyyliin. ”Kappas, kun huomasit oravan. Kylläpä se kiipeää ketterästi puuhun. Ja onpa sillä todella tuuhea pörröhäntä”.
• Apukysymyksillä vedetään lapsi mukaan keskusteluun ja ottamaan lisää vuoroja ilmaisussaan. ”Mitähän tuo orava löytää tuolta kuusesta? Niinpä, se syö noissa kävyissä olevia siemeniä. Miksiköhän puun juurella on noin paljon käpyroskaa?”.
• Laajentamisen ja riittävien vuoronvaihtojen on todettu merkittävästi vaikuttavan lapsen kielenkehitystä tukevasti, Vähintään 3, isommilla 5 vuoronvaihtoa.
• Arjen keskustelutilanteiden ohella luetuista tarinoista on hyvä aina keskustella, joko lukemisen mittaan tai jälkeenpäin.
• Lapsen täytyy kuulla puheen elementtejä monipuolisesti ja runsaasti toistuen, kunnes niistä tulee tuttuja ja tuttuus houkuttaa itsekin tuottamista kokeilemaan.
• Lorujen rytmi ja laulujen melodia tukevat sanahahmojen ja lausemallien muistamista. Siksi loruilla on suuri merkitys!
• Lause on kieliopillisesti yksi asia. Kirjoitettuna pisteiden väliin erotettu osa kokonaissisällöstä. Myös puheessa kannattaa pisteen paikkoja kunnioittaa ja tauottaa omaa tuotostaan.
• Rikkaasti soljuvaa, sopivasti tauotettua lausepuhetta voidaan tarjota lukemalla kirjoja.

Lue lisää

Tukea ja apua

Palvelut

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: neuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattorit, opiskeluhuollon psykologit.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:​

• Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelu: Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta saat tietoa sosiaalipalveluista tai apua omaan tai läheisen arjessa selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamme tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin kello 9–14. Soita 05 220 6000​
• Chattaa tai varaa soittoaika Oma Kymenlaakso -palvelussa: digitaalisessa Oma Kymenlaakso -palvelussa voit keskustella reaaliaikaisesti sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tai varata sinulle sopivan soittoajan. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 10–15.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.