Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Alakouluikäisen lapsen suun terveys

Hyvä suun terveys on osa lapsen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Lapsena opitut suun terveyttä tukevat tavat ja rutiinit luovat vahvan pohjan koko elämänmittaiselle suun hyvinvoinnille. Kouluikäisenä lapsi alkaa itsenäistymään ja ottamaan enemmän vastuuta omasta suun hoidostaan. On kuitenkin tärkeää, että vanhempi vielä ohjaa ja tukee lasta harjauksessa sekä terveellisissä rutiineissa.  

Lapsen hampaat: reikiintyminen ja ientulehdus

Maitohampaat alkavat vaihtua pysyviin hampaisiin keskimäärin 6 vuoden iässä. Vaihdunta kestää noin 12-vuotiaaksi saakka. Maitohampaiden irrotessa ja pysyvien hampaiden puhjetessa on erityisen tärkeää ylläpitää hyvää suun omahoitoa, sillä vaihduntavaiheessa hampaat ovat alttiita reikiintymään. Epäsäännöllinen tai huolimaton harjaus jättää hampaiden pinnoille bakteeripeitettä eli plakkia. Napostelu sekä sokeripitoinen ruoka ja juoma ruokkii kariesbakteereja, jotka tuottavat kiillettä kuluttavaa happoa.

Hampaan pinnassa olevat alkavat vauriot on vielä mahdollista saada pysähtymään huolehtimalla hampaiden hyvästä puhdistamisesta sekä säännöllisistä ruokailutottumuksia. Jos vaurio etenee liian pitkälle, se voi vaatia paikkaushoitoa. 

Hampaan pinnalle kerääntynyt plakki voi reikiintymisen lisäksi aiheuttaa myös ientulehdusta. Tulehtunut ien on turvonnut, punertava ja se voi harjatessa vuotaa verta. Myös lapsille voi tulla ientulehdusta, mikäli hampaiden puhdistus on ollut epäsäännöllistä tai puutteellista. Ientulehdus saadaan kuitenkin helposti kuriin kiinnittämällä huomiota hampaiden huolelliseen puhdistamiseen.

Lapsen hampaiden hoito 

Alakouluikäinen osaa jo paljon, mutta tarvitsee vielä huoltajan tukea päivittäisissä suun hoidon rutiineissa.  

Video: Kouluikäisen hampaiden hoito

Suun ja hampaiden hoidon kulmakivet

Hampaiden harjaus

Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla.  

Hammasharjan valinta

  • Lapselle valitaan oikean kokoinen hammasharja, joita löytyy kaupoista iän mukaan jaoteltuna. 
  • Sähköhammasharja on tavallista hammasharjaa tehokkaampi puhdistusväline. Sähköhammasharjaa kuljetetaan rauhassa hampaiden pinnoilla niin, että kaikki hampaiden pinnat käydään järjestelmällisesti läpi. Sähköhammasharjalla ei tehdä edestakaista harjausliikettä, kuten tavallisella hammasharjalla.  

Vanhemman vastuu hammaspesun seurannassa

Vanhemman kannattaa valvoa hampaiden hammaspesun toteutumista sekä pesutulosta 10–12-vuotiaaksi asti. 

Hammasvälit

Hammasvälejä on hyvä harjoitella puhdistamaan viimeistään 9–12-vuotiaana. Lapselle voi olla helpointa puhdistaa hammasvälit pitkävartisella lankaimella.

Ksylitolin käyttö

Ksylitolin käyttö aina ruokailun jälkeen katkaisee happohyökkäyksen ja tekee myös plakista helpommin pois harjattavaa. Suositeltava vuorokausiannos on 5 g, joka vastaa kuutta täysksylitolipurukumia tai kahdeksaa täysksylitolipastillia.

Jos lapsella on meneillään oikomishoito, hän saa hammashoitolasta yksilölliset ohjeet suun ja oikomiskojeiden puhdistukseen. 

Ravinto ja lapsen suun terveys

Kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti syöminen tukee myös hyvää suun terveyttä. Kasvavalle lapselle tulee tarjota riittävästi monipuolista ruokaa, joka antaa keholle tarvittavan energian ja pitää tarpeeksi kylläisenä seuraavaan ruokailukertaan saakka. Näin vältetään myös hampaille haitallista napostelua. 

Happohyökkäys

Hampaat kestävät päivittäin 5–6 happohyökkäystä. Aterioiden välissä tapahtuva napostelu lisää happohyökkäysten määrää. Napostelu aiheuttaa liian usein toistuvia happohyökkäyksiä, jotka kuluttavat hammaskiillettä ja lisäävät riskiä hampaiden reikiintymiselle.  

Janojuoma

Vesi on paras janojuoma. Makeiden ja happamien janojuomien runsas käyttö lisää reikiintymisriskiä ja niiden happamuus kuluttaa hampaiden kiillettä. 

Energiajuomat

Energiajuomien käyttö on lapsille haitallista niiden sisältämän kofeiinin takia, mutta ne ovat happamuutensa ja sokeripitoisuutensa vuoksi haitallisia myös hampaiden kiilteelle. Myös sokerittomat versiot kuluttavat hampaiden kiillettä. 

Karkit ja herkut

Karkkeja ja makeita herkkuja ei tulisi syödä päivittäin, eikä napostellen pitkin päivää. Herkut kannattaa syödä heti ruoan jälkeen. Jokaisen aterian jälkeen on hyvä ottaa ksylitolia.

Ammattilaisten apu lapsen suun terveyden hoidossa

Kaikki lapset kutsutaan määräaikaisesti suun terveystarkastukseen, jonka yhteydessä suun terveydenhuollon ammattilainen selvittää suun terveydentilan sekä mahdollisen hoidon tarpeen. Tarkastuksen yhteydessä katsotaan kariestilanne, ikenien ja limakalvojen kunto, hampaiden puhkeaminen sekä purennan kehitys. Oleellinen osa käyntiä on myös lapsen suun hoidon sekä terveystottumusten kartoittaminen. Lapselle ja huoltajalle annetaan ohjausta ja neuvoja yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Hammashoitoon saapuminen voi olla lapselle jännittävä paikka, vaikka suussa ei olisikaan oireita. Lasta kannattaa rohkaista ja kannustaa tilanteessa. Joskus vanhempaa voi itseään jännittää ja pelottaa hammashoito, jolloin pelko voi siirtyä lapselle. Kannattaa siis huomioida omatkin tunteet, kun tuo lasta hammashoitoon. Poraamisesta tai kivusta ei kannata puhua vaan jättää hoitotoimenpiteiden sisällön selittäminen suun hoidon ammattilaisille. Ennen hoitokäynnin alkua on hyvä kertoa ammattilaisille, jos lasta jännittää. Hammashoidossa jännittäminen on yleistä ja suun hoidon ammattilaiset osaavat ottaa sen paremmin huomioon, kun siitä kerrotaan hoitokäynnin alussa.

Mikäli lapsen suun terveydessä herää kotona kysymyksiä tai huolen aiheita, kannattaa ottaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon. Usein asia selviää jo chatissa tai puhelimessa keskustellen ja tarvittaessa lapselle varataan aika suun terveydenhuoltoon tilanteen selvittämiseksi.  Löydät suun terveydenhuollon yhteystiedot sivun lopussa olevasta palveluhausta.


Lue lisää


Tukea ja apua

Palvelut

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: suun terveydenhuolto.


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.