Siirry sisältöön

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Onko koululaisellasi äännevirhe?

Äännevirheellä tarkoitetaan sitä, että jokin äänne puuttuu, ääntyy virheellisesti tai korvaantuu puheessa toisella. Yleisimmin ärrä ei pärise tai ässä ei sihise oikeasta paikasta. Tämä voi johtua monista eri syistä: virhemalliin tottumisesta, kehitysvaiheesta, suun motoriikasta tai kireästä kielijänteestä.

Normaalisti lapset oppivat äänteitä vähitellen puheenkehityksensä aikana, eikä 3–5-vuotiaan tarvitse vielä hallita kaikkia suomen kielen äänteitä. Tyypillisesti äänteet opitaan kuitenkin kouluikään mennessä.

Yleisimpiä äännevirheitä ovat r- ja s-äänteiden ongelmat. Muitakin haasteita voi ilmetä, kuten k- ja l-äänteissä. Muistathan, että äänteiden oppiminen on yksilöllistä ja se tapahtuu lapsesi omassa tahdissa.  Mikäli lapsi ei opi äänteitä luonnollisesti, niitä voidaan harjoittaa ja ne voidaan oppia vielä nuoruus- tai aikuisiällä.

Äännevirheen korjaaminen vaatii harjoitteluun sitoutumista, kärsivällisyyttä ja ammattilaisen ohjausta.

Jos olet huolissasi lapsesi äännevirheistä, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Ammattilaiset voivat auttaa arvioimaan tilannetta ja tarvittaessa ohjata lapsen puheterapeutin arvioon. Puheterapeutti pystyy tukemaan ja ohjaamaan harjoittelua yksilöllisen tilanteen huomioiden, jotta äänteet opitaan oikein ja puheesta tulee selkeää ja ymmärrettävää.

Koululainen änkyttää

Lapsilla kehityksellinen änkytys on yleisin änkytyksen muoto. Änkytys alkaa yleensä ennen kolmatta ikävuotta. Tämän änkytyksen taustalla on monien eri tekijöiden yhteisvaikutus. Se kuuluu usein osaksi normaalia kielenkehitystä. Tyypillisesti lapsen puhe voi takellella, äänteet, tavut ja sanat saattavat lukkiutua, venyä tai toistua. Joillakin lapsilla änkytys voi myös ilmetä kasvojen tai vartalon myötäliikkeinä.

Joskus änkytysoireet eivät häviä, vaan oireet saattavat seurata lapsen kasvaessa koulu- ja nuoruusikään asti. Änkytys voi pahentua tietyissä tilanteissa, kuten kiireellisissä keskusteluissa, vieraiden ihmisten läsnä ollessa tai voimakkaiden tunteiden vaikutuksesta. Toisaalta tietyt olosuhteet, kuten tuttu keskustelukumppani, rauhallinen keskustelutempo ja rento ilmapiiri, voivat helpottaa puheen sujuvuutta.

Nuoret, joilla on puheen sujuvuuteen liittyviä vaikeuksia, hyötyvät puheterapiasta monin tavoin. Jos kommunikointivaikeudet vaikuttavat sosiaalisiin tilanteisiin, puheterapia voi auttaa kehittämään strategioita näiden haasteiden hallitsemiseksi..

piirretty saukon kuva

Änkytystä voi helpottaa

  • tuttu keskustelukumppani
  • rauhallinen keskustelutempo
  • rento ilmapiiri

Mitä on äänentuoton vaikeus?

Äänihäiriöissä äänen laatu, korkeus tai voimakkuus poikkeaa saman ikäisten ja samaa sukupuolta olevien henkilöiden äänestä tai ääni ei vastaa henkilön omia tarpeita. Äänen toiminnan ongelmat näkyvät usein ensimmäiseksi käheytenä, joka voi ilmetä joko ajoittaisena tai jatkuvana. Muita tyypillisiä oireita ovat äänen väsyminen päivän mittaan, kipu tai epämiellyttävä tunne puhuessa, äänen katkeileminen sekä vaikeus tuottaa voimakasta ääntä.

Noin 6-23% lapsista kärsii jonkinasteisista ääniongelmista.

Äänihäiriöt voidaan luokitella kahteen pääryhmään:

Oireiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa on tärkeää, sillä pitkittyneet äänihäiriöt voivat johtaa pysyviin muutoksiin äänihuulissa ja vaikeuttaa kuntoutumista.

Äänihäiriön hoito määräytyy sen tyypin, vaikeusasteen ja taustasyyn mukaan. Ääniterapia on keskeinen hoitomuoto sekä toiminnallisissa että monissa elimellisissä äänihäiriöissä. Puheterapeutin ohjaama ääniterapia perustuu yksilölliseen arvioon ja sisältää mm. hengitystekniikan kehittämistä ja äänentuottoharjoituksia.

Ohjaus puheterapiaan voi tapahtua kouluterveydenhuollon tai lääkärin kautta.

Tilannekohtaisen puhumisen vaikeus

Tilannekohtaisen puhumisen vaikeus eli valikoiva puhumattomuus tarkoittaa, että lapsi, nuori tai aikuinen puhuu vain tietyissä tilanteissa, tietyille ihmisille. Tavallisimmin henkilöt, jolla on tilannekohtainen puhumisen vaikeus, puhuvat omassa perhepiirissään esimerkiksi omille vanhemmilleen, sisaruksilleen ja läheisimmille ystävilleen, mutta eivät puhu kenellekään esimerkiksi päiväkotiryhmässä tai koululuokassa tai puhuvat vain muutamalle.

Lapsi tai nuori ei tietoisesti valikoi kenelle puhuu ja kenelle ei. Sen takia käytämme termiä tilannekohtainen puhumisen vaikeus. Kyseessä on siis puhumiseen liittyvä pelko. Kun ihminen pelkää, hänen lihaksensa, myös puhumiseen tarvittavat lihakset, jännittyvät ja puhuminen on mahdotonta. Sanat eivät vain tule, kuten moni tilannettaan kuvaa. 

Tilannekohtainen puhumisen vaikeus voi olla lapsen tai nuoren ainoa haaste. Toisilla lapsilla ja nuorilla voi olla lisäksi kielellisiä vaikeuksia. Osalla voi olla myös laajoja kehityksellisiä pulmia kuten autismia ja sensomotorisia haasteita. 

Joskus tilannekohtainen puhumisen vaikeus voi helpottua itsestään lapsen kasvaessa. Usein lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa tarvitsevat tilanteeseen kuitenkin tukea ja apua. Hoito puheterapiassa täytyy suunnitella ja toteuttaa aina yksilöllisesti ja moniammatillisesti.

Hoitoon ohjaus kouluterveydenhuollon tai lääkärin kautta.


Lue lisää


Tukea ja apua

Omahoito-ohjelmat

Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat ovat maksuttomia, anonyymeja ja voit tehdä niitä, kun sinulle ja perheellesi sopii. Tilanteeseenne sopivia omahoito-ohjelmia:

Palvelut

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavilla nimillä: kouluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattorit, opiskeluhuollon psykologit, perheneuvola.

Sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta voit kysyä, mistä löytäisit sopivaa tukea juuri teidän perheellenne:


Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.