Mitä jos en halua imettää?

Imetys voi olla herkkä aihe keskusteltavaksi. Vaikka siitä onkin paljon hyötyjä sekä vauvalle, että imettäjälle, ei imetys silti ole pakollista. Tärkeintä on, että vauva saa ravintoa ja läheisyyttä ja nämä molemmat onnistuvat tarvittaessa myös ilman imetystä.

---

Artikkelin ovat kirjoittaneet Kymenlaakson perhekeskusverkoston ammattilaiset.

Imetys ei ole vanhemmuuden mittari

Muistathan, että on täysin ok, jos et halua imettää. Ota asian kuitenkin puheeksi neuvolassa jo odotusaikana. Sinun on mahdollista päästä juttelemaan ajatuksistasi terveydenhoitajan tai kätilön kanssa. Voimme miettiä yhdessä, mikä olisi juuri sinun ja teidän perheenne kohdalla paras tapa huolehtia vauvan ravitsemuksesta.

Usein helpottaa, kun voi kertoa ääneen, jos ei halua imettää. Voit tuoda asian rohkeasti esille myös myöhemmin, jos esimerkiksi vauvan syntymän jälkeen imetys tuottaa sinulle epämiellyttäviä tuntemuksia.

Imetys tai imettämättä jättäminen eivät ole millään tavalla hyvän vanhemmuuden mittari. Voit antaa vauvallesi läheisyyttä monin eri tavoin ilman imetystäkin.

Vaihtoehtoja imetykselle

• Voit miettiä, tuntuisiko oman maidon pumppaaminen paremmalta vaihtoehdolta kuin imetys. Omaa maitoa voi antaa vauvalle myös tuttipullosta.
• Voit antaa osan maidosta rintamaitona ja osan äidinmaidonkorvikkeena. Äidinmaidonkorvikkeita löytyy nestemäisinä tai jauheesta sekoitettavina valmisteina.
• Voit antaa myös kaiken maidon äidinmaidonkorvikkeena.

Voisitko antaa vauvalle ensimaitotipat?

Ensimaito eli kolostrum on äärimmäisen arvokasta vauvalle. Se sisältää runsaasti ravintoaineita ja luo vankan perustan vauvan vastustuskyvylle. Jo muutama tippa ensimaitoa on hyödyksi vauvalle. Ensimaito on tahmeaa ja tiivistä, joten vauvan on helppo käsitellä sitä. Ensimaidolla on myös laksatiivinen vaikutus. Se auttaa lapsenpihkan poistumista vauvan suolistosta ja siten pienentää kellastumisen riskiä.

Voit miettiä, haluaisitko tarjota ensimaitotipat vauvallesi, vaikka et pidempään haluaisikaan imettää. Ensimaitotipat voi esimerkiksi sivellä vanupuikolla vauvan huulille, jos vauvan rinnalle otto ei tunnu hyvältä tai ei ole mahdollista.

Rintamaidon pumppaaminen vauvalle

Mikäli päädyt pumppaamaan vauvallasi kaikki rintamaidot, tulisi pumppauksia olla vuorokaudessa yhtä paljon kuin imetyksiäkin eli noin 8-12 kertaa etenkin alkuun. Mikäli haluat pumpata vauvallesi osan päivän maitomäärästä ja osan antaa korvikkeena, riittää vähempikin määrä pumppauksia.

Maidonnousu tapahtuu vauvan syntymän jälkeen viiveellä, usein muutaman päivän kuluttua synnytyksestä. Jos vauva ei tule rinnalle synnytyksen jälkeen, on erittäin tärkeää, että ensilypsy tai -pumppaus tapahtuu viimeistään kahden tunnin kuluttua synnytyksestä. Varhaisella pumppauksella tai käsinlypsyllä varmistat maidon tuotannon käynnistymisen.

Vauvantahtinen pulloruokinta

Vauvantahtinen pulloruokinta on lempeä tapa ruokkia vauvaa tuttipullolla. Kuka tahansa läheinen aikuinen voi ruokkia vauvaa ja oppia tulkitsemaan vauvan viestejä eleistä ja ilmeistä. Vauvaa seuraamalla opit huomaamaan haluaako vauva pitää pienen ruokatauon, jatkaa vielä syömistä vai onko maha ehkä jo täysi. Vauva oppii syömään sopivia määriä kerrallaan, kun hänen viesteihinsä vastataan eikä vauvaa pakoteta syömään liian suuria annoksia kerrallaan.

Tuttipulloruokailussa on tärkeää, että vauva on aina syödessä pystyasennossa aikuisen sylissä tai kyljellään aikuisen reisien päällä, eikä esimerkiksi yksin pinnasängyssä syömässä. Syömistilanteet ovat tärkeitä vuorovaikutushetkiä vauvan ja vanhemman välillä. Ne vaikuttavat vauvan kiintymyssuhteen muodostumiseen.

Joskus imetys ei ole mahdollista

Joskus eteen tulee tilanteita, jolloin täysimetys tai imetys missään muodossa ei ole mahdollinen. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi, kun:

• Sinun tai vauvan terveydentila voi estää tai rajoittaa imetystä
• Et halua imettää tai imetys ei tunnu omalta jutulta
• Sinulla on lääkitys, joka estää imetyksen
• Oma maitomääräsi ei syystä tai toisesta riitä kattamaan vauvan maidontarvetta.

Näissä tilanteissa olemme apunasi miettimässä, mikä vaihtoehto on teille paras, jolla turvaamme vauvan ravinnonsaannin. Ota asia rohkeasti puheeksi neuvolassa ja mietitään vaihtoehtoja yhdessä.

Tarvitseeko vauva muuta kuin äidinmaidonkorviketta tai rintamaitoa?

Vauva tarvitsee d-vitamiinilisää kahden viikon iästä alkaen. Annos riippuu siitä, saako vauvan pelkkää rintamaitoa vai osittain tai kokonaan äidinmaidonkorviketta.

Kiinteät ruuat aloitetaan sekä imetetyillä että pulloruokituilla vauvoilla yksilöllisten valmiuksien mukaan 4-6 kuukauden iässä. Yksilölliset ohjeet sekä d-vitamiinista, että kiinteiden ruokien aloituksesta saat neuvolasta.

Tukea ja apua

Palvelut

Saat apua neuvolasta vauva syömiseen liittyvissä kysymyksissä raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen. Synnytyssairaalassa apunasi ovat kätilöt ja lääkärit. Tukea on saatavilla myös imetysneuvolavastaanotolla ja sairaalan imetyspoliklinikalla, jonne pääset hakeutumaan neuvolan kautta.

Alla olevasta palveluhausta löydät yhteystiedot palveluihin. Hae palvelua seuraavalla nimellä: neuvola, synnytyspalvelut.

Sisällön jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä.